IRC-Galleria

Näin on. Me kaikkihan olemme avaruusolentoja ja mikäpä meitä estäisi näyttäytymästä tuonakaan päivänä.

Niin, ja jos avaruudesta joku saapuu, kuka sanoo että se olisi hyvä asia? Sellaisen tahon motiivit, joka haluaa vedota etukäteen mahdollisimman moneen ihmiseen, jotta nämä toivoisivat heidän tuloaan ikäänkuin oikeuttaakseen toimintansa, herättäisi luonnollisesti epäilyksiä ellei kyse olisi ufoilusta.

Miko sanoo:
Toisel on hermot ja aivot toiminnas vaik sydän olis pysähtyny?! Milt planeetalt sä oikee oot?
Loora sanoo:
marssista
Miko sanoo:
jaajaa. mä plutosta.
Loora sanoo:
mut pluto ei oo enää planeetta
Miko sanoo:
naapuri muutti marssii, nii tunneksä sen ? Nimi on: Jaakko Kulta ?
Loora sanoo:
joo se on mun serkku

Älä hukkaa äläkä varasta ufoa, se on Suomen lain mukaan laitonta. Ilmoita löytämistäsi ufoista välittömästi lähimmälle viranomaiselle.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700616

Uusin kuuma uutinen ufopiireissä on Britannian puolustusvoimien päätös julkistaa ufoaineistonsa viimeiseltä 30 vuodelta. Skeptikot ovat välittömästi käynnistäneet jälleen kampanjan ufojen leimaamiseksi huuhaaksi. Skeptikkojen keskuudessa vallitsee mentaliteetti, jonka mukaan on annettava ymmärtää, ettei ufoissa ei ole mitään mielenkiintoista saati tutkimisen arvoista. Propagandan kulmakivenä on, että ne ovat määritelmän mukaan "vain" tunnistamattomia lentäviä kohteita, joten ei ole mitään syytä, etteivätkö ne voisi olla vaikkapa kärpäsiä silmäkulmassa. Tähän retoriikkaan kuuluu tietenkin oleellisena osana, ettei kosketa kepilläkään todellisiin ufotapauksiin, ei ainakaan vakavasti otettavimpiin. Tämä strategia puolestaan tuo uskottavuutta ivalle, joka kohdistuu ajatukseen ufoista meitä kehittyneemmän teknologian ilmaisuna - sehän on lähtökohtaisesti mahdotonta että joku meitä kehittyneempi sivilisaatio olisi jotenkin päässyt meidän vaikutuspiirimme. Sehän kuuluu vain meille, meille, meille!

Onneksi julkisuus on kuitenkin hitaasti mutta varmasti kääntämässä selkänsä skeptikkojen lietsomalle ivalle asiallisemman uutisoinnin hyväksi, kuten Hesarin viime aikainen aktiivisuuskin osoittaa.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Britannia+julkistaa+ufohavaintonsa/1135233107896

"Ufo-ongelman selvittelyn kannalta on tärkeää, että jokainen tehty havainto tulee ufotutkijoiden tietoon. Paras tapa havainnon ilmoittamiseen on täyttää tämä sivu. Sivu on laadittu siten, että useat tärkeimmät havaintoon liittyvät seikat tulevat esiin. Jos et ole vielä ilmoittanut omasta ufohavainnostasi, ole ystävällinen ja tee se nyt. Henkilötietoja ei julkaista ilman asianomaisen lupaa. Suomen Ufotutkijat ry:n tutkijajäseniä sitoo vaitiolovelvollisuus."
http://www.suomenufotutkijat.fi/ufohavaintolomake.htm

Edesmennyt ystäväni Jussi Hermansson teki viime vuosituhannen lopulla runsaasti rajatietoa käsitteleviä radio-ohjelmia Helsingin Lähiradioon ja muuallekin. Hän osallistui mm. eräiden rajatiedosta kiinnostuneiden toimittajien ylläpitämään Radio Rajatietoon, jota tuotettiin Lähiradioon muistaakseni vuosina 1998-2001. Lisäksi Jussilta tuli tuolta kanavalta paljon omaakin tuotantoa, josta merkittävä osa käsitteli juurikin rajatiedon asioita.

Tästä nauhoituksesta löytyy muutamia otteita puolen tunnin jaksosta ohjelmasarjasta Tähtien Takaa, jossa käsiteltiin ufoja Kimmo Hätisen opastuksella. Tämä 16.4.1997 päivätty ohjelma lienee yksi Jussin ensimmäisiä. Nykyisin rajatieto on Lähiradiossa ehkä näkyvämmässä asemassa kuin koskaan; raja-alueen aiheita käsitellään mm. Tapsa Pelttarin "vapaat aallot" -ohjelmassa sekä legendaarisen Jorma Elovaaran julkisessa tajunnanvirrassa.

Lähiradion sivut: www.lahiradio.fi


Ohessa ParaNetin listalle lähettämäni muistosanat.

Hyvä ja pitkäaikainen ystäväni Jussi Hermansson (synt. 6.9.1981) kuoli äkillisesti sunnuntaina 11.4.2004. Mies parhaassa iässään, ilmoittaisivat monet varmasti surunvalitteluissaan. Hänen persoonaansa, tuotoksiaan ja ideoitaan jäävät kaipaamaan myös monet para-alan harrastajat.

Jussi tunnettiin para-alan harrastajien keskuudessa erityisesti aihetta käsitelleistä radio-ohjelmistaan, joita hän tuotti ja toimitti Helsingin Lähiradioon ja Turussa toimivaan Radio Robinhoodiin. Viime vuosinaan hän keskittyi musiikin tuottamiseen, jossa hänellä oli vireillä useita yhteishankkeita tunnettujen artistien kanssa. Radio-ohjelmia hän ei viimeisinä aikoinaan juurikaan tehnyt - huhti-toukokuulle suunniteltu ohjelma yhteistyössä Kimmo Hätisen kanssa ei sekään koskaan toteutunut.

Jussi toimi aktiivisesti alan yhdistyksissä ja häntä näki usein erilaisissa alan tilaisuuksissa, kuten vaikkapa Ultrapäivillä. Myös joillekin ParaNettilaisille hän tuli tutuksi syksyllä järjestetyssä seminaarissa Kustavissa, johon hän ParaNetin jäsenenä pääsi osallistumaan. Jussin kiinnostus para-aiheisiin on lähtöisin jo varhaisnuoruudesta ja jo yläasteella hän lähti mukaan ufoja ja parapsykologiaa koskettavaan kerhotoimintaan, jota yhteisestä aloitteestamme käynnisteltiin aluksi Vakka-Suomen alueella. Myöhemmin tämä kerho laajeni Varsinais-Suomalaiseksi tutkimusyhdistykseksi, jolla oli yhteen aikaan haaratoimintaa myös Pohjanmaalla. Sittemmin toiminta kuihtui kun osoittautui, ettei tavoitteeseen - eli aktiivitutkijoiden löytämiseen muista kuin harvojen "vanhojen" naamojen joukosta - ei kovin onnistuneesti päästykään, ja seura liitettiin sittemmin osaksi Turun parapsykologista seuraa. Tuon yhdistyksen jatkajaksi perustettiin vuonna 1998 paratutkimus-niminen yhteistyöryhmä, jossa Jussikin oli mukana idearikkaana taustavaikuttajana ja jonka toiminta vaikutti aikoinaan ratkaisevasti myös ParaNetin perustamiseen.

Itse tunsin Jussin jo yläasteelta, ollessamme tuolloin samassa pienessä ja idyllisessä koulussa sivussa suuremmasta Mynämäen keskuskoulusta. Asuimme tuolloin kummatkin Mynämäellä, jossa Jussi asui lopulta koko ikänsä. Koulumme oli tarkoitettu henkilöille, joilla oli oppimisvaikeuksia tai vaikeuksia keskittyä suuressa kouluympäristössä. Itse ajauduin tuohon kouluun lähinnä koulukiusaamisen seurauksena. Samalla kun tulin tietoiseksi Jussin kiinnostuksesta samoihin aiheisiin, joihin oma kiinnostukseni oli jo hiljalleen noussut, tulin luultavasti aktiivisella esimerkilläni vaikuttaneeksi siihen, että myös Jussi halusi nousta aktiiviseksi toimijaksi para-aiheen piirissä, joka onnistui luontevimmin radio-alalla, josta hän oli niin ikään kiinnostunut. Koska olin itsekin kiinnostunut journalismista ja työskentelin tuolloin freelancerina, oli myös yhteistyön tekeminen monesti luontevaa.

Ystävyytemme alkoi jo ennen kun tulin havainneeksi yhteisen kiinnostuksemme para-aiheisiin, mutta tämä luonnollisesti vaikutti varmaankin ratkaisevasti siihen, että ystävyytemme kesti aina Jussin kuolemaan asti. Viimeksi näin Jussin vieraillessani hänen luonaan ennen Helsinkiin lähtöäni - kolme viikkoa ennen hänen kuolemaansa.

Vaikka Jussilla ei ollutkaan mahdollisuutta Internetyhteyksien käyttöön, hän seurasi kauttani tiiviisti myös ParaNetin toimintaa ja oli murheissaan siitä tilanteesta, johon ParaNet on viimeisten kuukausien aikana ajautunut.

Henkilökohtaisesti Jussi suhtautui varovaisen myönteisesti kuolemanjälkeisen elämän mahdollisuuteen. Osoittautui tämä ajatus paikkansapitäväksi tai ei, minulla ei ole epäilystäkään, etteikö Jussi yhtyisi ajatukseen, että hänen elämänsä on ollut poikkeuksellisen rikas ja mielenkiintoinen elettäväksi, vaikka se nyt lopulta jäikin niin kovin lyhyeksi.