House: Sinulla noita hommeleita näköjään riittää… niin kuin tuo blondihommeli, jolle juuri lirkuttelit.
Tri Wilson: Hän on sairaalan kirjanpitäjä. Puhuimme laskutuksesta!
House: Tuollainenko on kaksinkertaista kirjanpitoa?
House: (puhuu Vicodin-pillerille) Siinähän sinä oletkin. Pelottiko sinua? Kaikki on hyvin, olet nyt kotona. (nielaisee pillerin)
Tri Wilson: Toisaalta on se 'tee muille niin kuin haluat tehtävän itsellesi' -hommeli.
House: Siinä tapauksessa minun on pakko kertoa hänelle. Minä ainakin haluaisin tietää.
Tri Wilson: Haluat aina tietää kaiken. Muistat kai myös 'lupauksenpito'-hommelin?
House: Sinä se olet yhtä hommelia koko tyyppi.
Tri Wilson: Nyt annan sinulle neuvon ja teeskentelen, että kuuntelet. Nautin valtavasti näistä tilanteista! Pyysikö Rowan sinua pitämään asian omana tietonasi?
House: Lupasin olla kertomatta, mutta pidin sormet ristissä. Minulla on siis oikeus puhua.
Tri Wilson: Taisin erehtyä – tämä onkin se tilanne, jossa haluat ajatella ääneen. Tarvitaanko minua tässä ollenkaan?
House: Onko tämä isällistä kannustusta, vai onko diagnoosille myös lääketieteellinen perustelu?
Rowan Chase: Oireet viittaavat paremmin tähän.
House: Voi harmi. Toivoin että syy olisi ollut toinen. Meinasin jo hakea kamerani ikuistaakseni herkän hetken.
Tri Chase: Haluaisitko, että minä sotkeutuisin sinun yksityiselämääsi?
House: En missään nimessä. Siksi minulla ei olekaan yksityiselämää.
Iäkäs potilas: Sormeni ovat puutuneet!
House: Kellonrannekkeenne on liian kireällä.
Jeffrey: Oletko olevinasi vitsikäs?
House: Ilmeisesti en.
Jeffrey: Eli koko sotku paiskataan päin seinää ja katsotaan, mikä tarttuu kiinni?
Tri Chase: Niin voi tehdä spagetille.
Tri Wilson: Edes minä en pidä sinusta.
House: Muista, että sanat voivat satuttaa.