Mutta jos toista rakastaa niin antaa anteeks, kuten mäkin annoin ne M:n jutut jotka satutti mua.
Ja ne mun virheet alkoi jäädä pois, niitä ei ois enää tullut yhtään. Ja me puhuttiin ne mun mokat aina pois vaivaamasta. Kirjastoreissulla loukkaannuin M:n tokaisusta ja siks hiukan kilahdin, mutta se meni ohi ja me puhuttiin se asia selväks. Viimeinen virhe oli sitten laittaa puhelin kiinni puoleksitoistapäiväksi ja se johtui siis siitä että olin väsynyt, halusin vaan nukkua ja pelkäsin myös seuraavaa M:n viestiä, pelkäsin hänen kertovan että jättää mut ja siksi pidin sen kiinni lauantain ja vielä pitkälle sunnuntaihin.
Hylätyksi tulemisen pelko siis iski.
Mutta se oli paha virhe, ei nainen mua vielä silloin perjantai/lauantaiyönä ollut jättämässä, mutta pelko sai valitettavasti yliotteen musta.
"Pelottaa, päässä kaikuu sun askeleet
missä oot ja mitä teet
Riisuuko joku sun aseet
Kantaa kahvin vuoteeseen
Tahdon sinuun piiloutua
Mua pelottaa ilman sua
Mua pelottaa ilman sua"
Vedin pelkojani turpaan oikein kunnolla.
He ymmärtävät minua kummallisen vähän ollakseen mieleni tuotosta.
He kaikki nousivat hitaasti rautaa ja elämää pulppuavasta maasta,
yskivät tummaa vertansa ja sanoivat väkevästi:
"Me emme uskalla tai edes halua hyökätä sinun kimppuusi pimeässä.
Mutta muista, että ihmiset eivät ole saaneet positiivista elämänasennettasi
ja juuri siksi he ovatkin erittäin vittuuntuneita."
Markus sanoo:
Eräs persialainen jumalankieltäjä ja geneetikko (sekä mielestäni vallan loistava sanankäyttäjä) on aikeissa heittää itsensä ulos sisältään! Mitä voin tehdä?
tohvelieläin sanoo:
tekee mitä?
Markus sanoo:
Joskin tämän tapauksen seurauksena tuhannet onnistuvat ratkaisemaan juutalaiskysymyksensä. Siltikin, jokin tässä kaikessa meni alun alkujaan pahemman kerran pieleen.
tohvelieläin sanoo:
kuinka tämä heittäminen onnistuu?
Markus sanoo:
Jokin hänen syväänluotaavassa persoonassaan (vai onko se sittenkin vain yleinen rappio, jonka ovelat lonkerot ulottuvat tännekin) mahdollistaa sen. Viimein on löytynyt tie vapautua aineellisuuden kahleista ja palata takaisin entistä voimakkaampana.
tohvelieläin sanoo:
no eikö se oo ihan kiva juttu?:o
Markus sanoo:
Voi ystävä hyvä, et arvaakaan kuinka sen toteutuminen vaikuttaisi kummankin meistä elämään.