IRC-Galleria

Olipa ikimuistone viikonloppu again.
Ihana jälleentappaaminen oli Irmelien ja Pirkettien + Rusinanten + Joonaksen kanssa, pöö-ööö! <3 Löysinpä sen mitä hakemmaan lähin; ylppärimekon, huivin ja lakinki ostin. Aika hassu ja jännä mekkovalinta :o

Kiitti kaikille ihmiselle viikonlopusta paitsi Mokoman paitamyyjälle, eikun nii, se riippuu ihan, pittääkö diili vai ei..
'Tissiepisodit' ja kaikki. Henkka koukuttaa tavalla tai toisella. Vessahengailu on harrastukseni ja harjan ehtiminen, vaikka toisaalta tiijän ettei ole laukussa.. Mokoman keikka oli raju, huutelin ja moshailin minkä kerkisin, olin ulapalla pahemman päiväsesti (nyt alkaa niskasärky hellittämmään ja niskajumi.) Onneks Rusinantte anto lonkerilennättelyjeni jälkeen miulle pillin! Ja mikä parasta; Neulamäen bussipysäkille sattu meitä arvostava ukko, joka nakkas bussissa meille neljälle tytölle (Rusinantte jäi ilman sukupuolensa takia) 20€ drinkkirahhaa, kun oltiin nii mukavia nuoria. Ilmasta karpalolonkeria, mikä ettei! Omnomnom.

Henkkailu suju kyllä huolimatta erinäisistä kommervenkeistä hyvin, varsinki ku Kätilöt pärähti taas soimaan yhessä vaiheessa nii kylläpä siinä armoton kipitys Wiinibaarista alko ja henki loppu ekan säkkeistön jälkeen, kun raivottiin Jonnan kans lavalla. :') Ahahahhaha, ja jurri oli aika uskomaton.. 'Mono Mokomaa kahtomassa' 'Oisin tehot jutella'. Näinpä Janica, näinpä.

Kalja maistu (kännin taso ollu ilmeisen korkee!) vielä yölläki ja olin ihan känässä vielä lauantaina iltapäivälläki ja väsyksissään. Sain vaan reppeilykohtauksia mutta siitä toivuttiin kun oli nätti sää ja raahattiin lähikaupasta mättöö kassillisia! Siinä meni suunnittelemani viikonlopun paastoominen vituralleen, mutta hauskaa oli, sanojen viäntäminen.. Kikkolo. Persilöihin kaukosäädin. Ilosta!

Viikonloppu huipentuki siihen että retkeilin Siilin kautta kottiin ja olipa nii kiva nähä Joonasta pitkästä aikkaa, spontaanit viime hetken suunnitelmat parhaita. Ruumismaito on nyt sekä rakastettu että vihattu. Kissajuoma pelkästään rakastettu (Janica tykkää, muitten ei tarvii). Tur... ska

Hirvee iksu on kaikkia näitä viikonloppuna näkemiäni ihmisiä, Janica lähettää teille pöisen tervehyksen ja oottellee kovasti seuraavaa koitosta, johon ei muuten mee loppuusa kauaa (jos en kuole sikainfluenssaan ulkomailla!). On se ihana kun omistaa näin monta ihanaa samalla aaltopittuuella olevaa ihmistä, joitten kanssa vois jakkaa koko elämäsä ja joitten seura on jottai niiin maukasta. Wish you were here. Pusmau.

Sallaatti kuittaa ja ellää, Kätilöihin TJ 2.

Missä on ne vanhat hyvät ajat, ku kaikki oli hyvi eikä koskaa tarvinu huolehtii mistää? :(

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla iha mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

JA KAIKKI SIT KANS KERTOO!

I remember little things, you hardly ever do
Tell me why, I don't know why it's over
I remember shooting stars, the walk we took that night
I hope your wish came true, mine betrayed me

First verse one, chapter one of my life
What I'm doin, where I'm goin, who I was, who I am, how lonely I feel inside
To even think I almost stood my life
And it was all because I thought you was by my side
But, I knew someday my time would come and my name shinning bright

Tässä tulee varhaisin muistoni, joka on samalla yksi kauneimmista, ajalta, jolloin asuimme vielä Järvenpäässä ja ikää oli 1-2 vuotta.

Leikin kerrostalon pihalla yhden tytön kanssa, jonka nimi oli muistaakseni Liisa. Pihan reunassa meni pieni oja ja sen vieressä pieni polku, jonka ympärillä kasvoi aina kauniita kukkasia. Se tie oli aina jotenkin kauniin maaginen ja hieno paikka. Ojan yli meni pieni lankku, jonka avulla aina menimme sen yli. Oja tuntui tuolloin kauhean leveältä/isolta ja lankku heiluvalta. Silti aina pääsimme pienenä tuon ojan yli kun varovasti menimme.

Ihmettelimme tuolloin tuota ojaa ja kuului molskahdus. Näimme pienen sammakon, joka päätti sitten kuitenkin sukeltaa samalla ojan syvyyksiin. Samalla minä tai tämä tyttö huudahti "sammakko". Tästä sitten innostuinkin ja vähän ajan päästä päätin huijata tätä tyttöä. Heitin pienen kiven ojaan ja huusin "sammakko". Tätä teinkin muutaman kerran ja sain huijattua, kunnes ilmeisesti temppu ei enää toiminut.

Hienoa aikaa oli tuo. Toinen muistoni liittyy samaan pihaan, mutta tuolloin leikimme Tarzania puissa.

Joskus 3-vuotiaana olikin sitten muutto Mynämäkeen ja uudet seikkailut.

http://www.youtube.com/watch?v=NPqNImjK0_Y&feature=related <3

voih katoin vanhoi päiväkirjamerkintöi , voi nyyh noita aikoja (: <3
mut mitää en kaipaa ja mitää en tekis toisin! elämä jatkuu läpi tuulen ja sateen vaik mikä olis!
soitin muute äskö mun siskol ja kerroin kuin tärkee se on mulle ja rupesin itkee mut mä rakastan sua sisko <3

Mä herään tyhjään hiljaisuuteen niinkuin hautajaisaamuun
sä oot lähtenyt pois mä sain kaatuun kaiken mihin uskoin
Tuijotan oveen, josta lähdit
Meidän juttu ei siis ollu kirjoitettu koskaan tähtiin
Ei oo enää meitä, katson valokuvaasi
Rinnassa pieni sydän sanoo "tahdon mukaasi"
Sun perään huudan, etten haluu ketään muuta
Ja vain kaiku vastaa, ettei huutos mitään enää muuta
Koko maailma oli mun kädellä tovin
Katsoin onnee silmästä silmään, annoin sen kävellä ohi
Pyöriikö sun ajatuksissas mun nimi tänään?
Missä sä oot, kun mä tarvin susta päänsilittäjää?
Missä oot, nyt vietätkö vapaailtaa?
Haluisin sut viereeni hengittämään samaa ilmaa
Nyt yksin taas oon, sä olit mun hyppy tuntemattomaan
Mutta mulla ei ollut laskuvarjoo

kertosäe:
Pyydän tuhlaa muhun vielä yks yö
Mä pyydän sulta tuhlaa muhun vielä yks yö
Pyydän sulta

Mulla on edelleen sun valokuva sängyn vieressä
Suljen silmät hymysi mä nään nyt mielessä
Koitan koskettaa mielikuvaa, se kääntyy tiehensä
Miten niin kauniit hetket saattoi päättyy pienestä
Kauneus kestää hetken, tuska pienen ikuisuuden
Kauneutes sai vallan musta, mieleeni ikuistuneen
Välillä luulen, että oon päässyt yli susta
Mutta se illuusio haihtuu, totuus on niin sysimusta
Miten mä voin koskaan tulla toisen ihmisen kanssa toimeen
Kun sydän sanoo, että on tavannut jo sen oikeen
Nyt sydämenmuotoinen maa puuttuu pakasta
Kahden palan pelistä nyt taas puuttuu pala
Mutta missä on se syy, sanoinko jotain väärää?
Mitä muuttaisit, eilisen takaisin jos sais kääntää?
Enkö välittänyt tarpeeks, rakastinko liikaa?
Etkö saanut kaikkeeni vai aikaas varastinko liikaa?

kertosäe

Kaikki hetket, kun mä valvon yksin öisin
Katselen sun kuvaas, mun huoneen kynttilöihin
Niiden kalpeessa valossa kaikki palaa mieleen
Ja saa mut miettimään voiko kaipuu tappaa miehen?
Vaikka pieni sydän varautuis pahimpaan
En millään saa mahtumaan mun ajatusmaailmaan,
ettet oo enää mun, oon vaan pelkkä kaveri
Mä rakastan sua, en osaa sanoo sitä paremmin

kertosäe

Tuhlaa muhun vielä yks yö
Mä pyydän sulta tuhlaa muhun vielä yks
Pyydän sulta

Sade piiskaa sieluun kylmän
silmäkulmaan kyyneleet
kaukana olet elämästä
kuin lehdet tuuleen lentäneet

en voi kuvitella et oot nyt poissa
astuit suoraan sisään, taivaan porteista

Rest in peace boy <3