Just nyt ei irtoo enempää. Siitä on nimittäin jo reippahasti yli vuorokausi kun herättiin New Yorkissa ja lentokoneessa ei saanut nukuttua - tietenkään. Oli vähän absurdi tunne katella auringonnousua Amsterdamin lentokentällä kun sisäinen kello on sitä mieltä, että kello on 1 yöllä ja että nukkumaan pitäis mennä.
Jet lagista selvinnee parhaitten siten, että yrittää sopeutua saman tien paikalliseen aikaan - eli ei mitään päiväunia jne, semmoinen sekoittaa vaan entisestään. Mut miun yö saattaa alkaa tänään esim. siinä kahdeksan maissa :D
Ei oo helppoo.
Koko arkiviikon herää tuskaisesti kellonsoittoon klo 7. - 7.30. välisenä aikana ja suorastaan hekumoi ajatuksella, että "viikonloppuna kyllä nukun ainakin miljardiin..."
Ja sitten lauantaiaamuna herää itsestään - TÄYSIN virkeänä - kello 7.30. (Ja menin vielä myöhään nukkumaan, varmaan yks oli kello!!!)
Joojuujaa.
Miks en tajunnu mun psykologin puheist melkei mitää esim "hyperraulu" tai joku ja jotai mun piti optimaalistaa ja mitäköhä muuta : OOOO
Tiiättekö tunteen ku ei oo ihastunu mut on tykästyny johonki ihmisee sillee tyylii et tietää et haluis olla sen kaveri? Mut mäpä tiiän.
Tänää girggo ja pitäs varmaa paketoida noi mahtavat kaks lahjaa mitä mul on...
Ja pitäs pukee päälle.
Ja pitäs pysyy hereillä.
Ja pitäs pestä naama ja hampaat.
Ja pitäs tehä jotai muutaki naamalle.