voita sun pelot, alota elo, anna kanootin kulkee, melo, melo. maailmalle on turha olla vihane, alta kaunis vaik päältä nii likane. virheitä löytyy, jos niitä etsii, negatiivisuudel menee aina metsii. aina syntyy uutta ku jokin kuolee, katse kauniiseen puolee~
iskee niin ku tuhat jääpiikkii sun selkään, älä pelkää
ota se vastaan silmät auki, kokonaisvaltaisesti nauti
se on yhtä säväyttävää ku sienitrippi,
yhtä päräyttävää kun eka bongihitti
ei ollu pukumies oikees vaa hippi, ei pukumies vaa hippi ~
Jätetään tää uppoava laiva, yhä syvemmälle me upotaan aina. Kuinka syvä on paskan syvyys? Mä kysyn nyt, et mis on hyvyys. Mukana järki, rikostoverina silmät ku särki. Vaik meitä johtaa terävin kärki, mä kysyn nyt et mis on järki. Systeemist pahasti homeist on osa. Susta tulee kone ja koneiston osa. Kohta varmaan ne koneetki tuntee, mä kysyn nyt mis on tunteet. Pystyttäs yhdessä buuttaaki muut, pystyykö tää systeemi muuttaaki sut? Olis miettii syytä eräillä, sitku sun kohal on syytä epäillä.
Onni tuo maailman vaikein asia.
Sitä kiertää niinku kasia.
Sitä tyhjentää niinku lasia.
Ja suurimmaks osaks se on pandoran rasias.
Se on siellä, visusti piilos. Se, et oon saanu kokee onnee nii, kiitos.
Kyl mä tyydyn jo tähän, mut voisin silti ottaa sitä lisää ees vähän.
Tähän sydämeen se mitä sieltä tulee sen mies kertoo kynälleen.
Ja kynä puhuu puolestaan, ilman onnee sitä mies elää pelkästään kuolemaa.
Ja näin ne nuoret miehet kuolee nuorena ja jossei tänään niin viimeistään huomenna. Ja kun mä avaan mun silmäluomea ei posiitiviset ajatukset mua huojenna.
Miksi onnee on niin vaikee saada ja kun se tulee miksei aika voi laahaa. Ja miksei sitä voi saada enempää? ja miks sen tajuu vast kun sen menettää? Miksi onnee on niin vaikee saada ja kun se tulee miksei aika voi raahaa. Ja miksei sitä voi saada enempää? ja miks sen tajuu vast kun sen menettää?