IRC-Galleria

cityofdelusion kirjoitti 9.12.2012 21:44: Jartska1992> Voi ei! Kauhee et toi on sattunu sulle. Toi varmaa murentaa itsetuntoo aika lailla. Mut muista aina katsoo eteenpäin. Ei kaikki suhteet voi noi paskoi olla.

kiitos itselleni aloin suunnittelemaan kuntoutustreenia ja auton korjauksessa ois parhaan sedan kanssa auto projekti... ja asenne on eri kun on saanut sulateltua tuota kihlaus suhde jatto paskaakin pois mielesta ja viela treenin ja auton kanssa raplaamiseen ois viel yritys saada tupakan poltto loppumaan juuri aloin polttamaan kaikista laimeimpaa tupakkaa mita kaupasta loyty.. mut kiitos yritan etsia yha sita oikeaa vaikka en jaksa ja odotan yha etta se oikea tulee sitten joskus vastaan kun sita vahiten odottaa :)

Niinhän se on:)

mulla on sellasia juttuja ett saan päälle puolen vuoden seurustelun jälkeen, kun ollaan erottu, niin hyviltä ystäviltä sitten kuulla että ne on tienny ett tää ex on suoraa sanoe nussinu muita iha mennen tulle :)
+ ett tää sama heppu onki sit ollu vitullinen tekopyhä ihan 24/7.. -.-

heh nyt ku jälkeenpäi ajattelen asiaa ni naurattaa mut sillo tuntu aika kamalalt, oltii seurusteltu sellane 3kk, kaikki oli hyvin ja sillee, sit olitii kattoo jäkismatsii iha normaalisti niinku oltii ennenki oltu, ni yhtäkkii tää tyttö sanoo et menee kaverin kans kauppaa ja et mä en voi mennä mukaan. ajattelin sit vaa rennost odottaa et ne tulee takas tai soittaa, mut ku ei niist kuulunu mitää ni ajattelin ite soittaa, ni huomasin siin ku otin kännykän esii, et on tullu viesti tält tytölt jotai "haluun taukoo" ja tälläst.. ei voinu sanoo suoraa et haluu erot vaa keksi jonku naurettava tekosyyn ja lähetti viestin.

RC_ kirjoitti 10.12.2012 22:06: heh nyt ku jälkeenpäi ajattelen asiaa ni naurattaa mut sillo tuntu aika kamalalt, oltii seurusteltu sellane 3kk, kaikki oli hyvin ja sillee, sit olitii kattoo jäkismatsii iha normaalisti niinku oltii ennenki oltu, ni yhtäkkii tää tyttö sanoo et menee kaverin kans kauppaa ja et mä en voi mennä mukaan. ajattelin sit vaa rennost odottaa et ne tulee takas tai soittaa, mut ku ei niist kuulunu mitää ni ajattelin ite soittaa, ni huomasin siin ku otin kännykän esii, et on tullu viesti tält tytölt jotai "haluun taukoo" ja tälläst.. ei voinu sanoo suoraa et haluu erot vaa keksi jonku naurettava tekosyyn ja lähetti viestin.

hirveetä tommonen.. mulle "periaatteessa" kävi sama juttu et heti ku ei oltu seurois ni tuli netin/puhelimen välityksellä "haluun taukoo" ja lopult se olikii et hää haluaa eron.

RC_ kirjoitti 10.12.2012 22:06: heh nyt ku jälkeenpäi ajattelen asiaa ni naurattaa mut sillo tuntu aika kamalalt, oltii seurusteltu sellane 3kk, kaikki oli hyvin ja sillee, sit olitii kattoo jäkismatsii iha normaalisti niinku oltii ennenki oltu, ni yhtäkkii tää tyttö sanoo et menee kaverin kans kauppaa ja et mä en voi mennä mukaan. ajattelin sit vaa rennost odottaa et ne tulee takas tai soittaa, mut ku ei niist kuulunu mitää ni ajattelin ite soittaa, ni huomasin siin ku otin kännykän esii, et on tullu viesti tält tytölt jotai "haluun taukoo" ja tälläst.. ei voinu sanoo suoraa et haluu erot vaa keksi jonku naurettava tekosyyn ja lähetti viestin.

No noita ihmisiä on paljon jotka ei luota itseensä ja sellaisia ei kanata kauaa miettiä ellei voi kertoa suoraan ettei suhde toimi niin hän on epäillyt suhdetta omalta osaltaan niin paljon ettei enään kestänyt sitä ja hänellä kuten muilla jotka jättää viestein niin heillä on elämä vielä edessä eikä tiedä kuinka pahalta se oikeasti tuntuu kun luottaa itseensä ja toiseen ja silti menee poikki... -.-' mut ajattele niin ettet etsi vaan annat elämäsi viedä itseään eteen päin ja kuuntelet itseäsi niin jonakin päivänä tulee kaikille se oikea kohdalle..

tämä ei ole pahimmasta päästä mutta kuitenkin olen ollut tämän tietyn jätkän kanssa kaksi kertaa ekaksi 3kk ja nyt 2kk ja molemmilla kerroilla hän on mua pettänyt. Ja nämä pettämiset on kuulema johtunut minusta kun en ole riittänyt hänelle. no nää jutut on kumminkin johtanut eroon. pelkään että tästä seuraa vielä jotain paskaa.

Eli siiis, seurustelin exäni kanssa n.10kk aluks kaikki oli ihanaa ja kivaa ymsyms.. kun oli pari kuukautta mennyt, hän rupesi olemaan väkivaltainen ja aina välillä löikin. Kaverini sanoi että miksen ole jättänyt häntä, enkä edes tiedä miksi ihan joka kerta pystyin antamaan anteeksi. Noh, tätä jatkui ja välillä oli taas aivan ihanaa. kun olin hänen luona viikon kun olin Tet-issä sama alkoi taas. Olin tutustunut alkuvuodesta yhteen poikaan, jolle sitten hätäisesti lähettelin että lähtee tupakalle mulla on kauhea olo. (koska siis exäni haukkui huoraksi &löi) Menin puhumaan asiasta ja hän tuki kaikella tavalla mitä olisin tarvinnut. viimeinen pisara oli se, kun olin serkullani tuon toisen pojan vieressä ja hän löi minua huuleen niin että se turposi. Nyt kun asiaa katsotaan, seurustelen kyseisen "pelastajani" kanssa ja kiittelen häntä välillä tapahtuneesta. ja kun näin jälkeenpäin mietin, tämä juttu kuulosti typerältä, enkä ymmärrä miksen jättänyt heti, kun tämä alkoi.. Katsoin läpi silmien suoraan sanottuna sitä, kun olin hänen nyrkkeilysäkki.

Tiinamiu- kirjoitti 13.12.2012 07:44: Eli siiis, seurustelin exäni kanssa n.10kk aluks kaikki oli ihanaa ja kivaa ymsyms.. kun oli pari kuukautta mennyt, hän rupesi olemaan väkivaltainen ja aina välillä löikin. Kaverini sanoi että miksen ole jättänyt häntä, enkä edes tiedä miksi ihan joka kerta pystyin antamaan anteeksi. Noh, tätä jatkui ja välillä oli taas aivan ihanaa. kun olin hänen luona viikon kun olin Tet-issä sama alkoi taas. Olin tutustunut alkuvuodesta yhteen poikaan, jolle sitten hätäisesti lähettelin että lähtee tupakalle mulla on kauhea olo. (koska siis exäni haukkui huoraksi &löi) Menin puhumaan asiasta ja hän tuki kaikella tavalla mitä olisin tarvinnut. viimeinen pisara oli se, kun olin serkullani tuon toisen pojan vieressä ja hän löi minua huuleen niin että se turposi. Nyt kun asiaa katsotaan, seurustelen kyseisen "pelastajani" kanssa ja kiittelen häntä välillä tapahtuneesta. ja kun näin jälkeenpäin mietin, tämä juttu kuulosti typerältä, enkä ymmärrä miksen jättänyt heti, kun tämä alkoi.. Katsoin läpi silmien suoraan sanottuna sitä, kun olin hänen nyrkkeilysäkki.

mä tiiän ton tuntee.. vaikka itelläni ei varsinaisesti "pelastajaa" ollu siinä. mut kuitenkin, mulla oli exän kanssa samoja juttuja. lyömistä ja haukkumista. lopuks en sit vaa jaksanu enää. enkä sitte tiiä mikä vittu siihen ihmiseen meni, mut halus kostaa mulle, kun vetäsin välit poikki. en tiiä mitä se nyt kelailee, mut eipä oo mitään suurempia ny tapahtunu sen ensimmäisen kostoyritykse jälkee.. vois tappaa ittes se jätkä.

Jooo mä tiedän ton tunteen... Musta jauhetaan pskaa ympäri sitä aluetta missä nykyiseni asuu sekä eksäni.. En vaan ymmärrä, miks ne muuttui ku sormia napsauttamalla... Mut onneks joku muukin on kokenu, en eka uskaltanu kertoo, ku toi on niinku vieläkin "arkapaikka"

Hyvä asenne =)

Musta jauhetaa paskaa kokoajan täällä missä asun . Paras olla välittämättä ja antaa niitte vaa puhuu =)

Totta.. antaa ihmisten jauhaa. Niissähän se vika loppujen lopuks on:)

niin onki :) Ja kun eksäni isä soitti ja eksä oli puhunu sille paskaa niin kyllä ääni muuttu kellossa kun kerto miten asia oikeesti menee :) Et kyllä tää voiton puolelle kallistuu !

Ihan älytöntä et joku yrittää vielä muuttaa tarinaa vaikka tietää totuuden.. Niin vitun ärsyttävää ettei voi käsittää:/

Niinpä.. Mut tää on elämää ja se on vitun rankkaa :)

kuulostaa tutulta

joskus joo , mut kaikest selvii

jaa a dramaattisimmat ehkäpä viimeisin 4v seurustelu narsistin kanssa aluksi olin nii ihana ja hämmästyttävä ja ihmeellinen olin tuolloin vasta 15v just alottanu maataloua alan opinnot yläasteen jälkeen intoa täynnä. noo tapasin siis tosiaa ton miehen ja toki olin polvillaa et oho joku kerranki rakastaa mua! olinsiihen aikaan vielä oikea rämä pää sosiaalinen mulla oli tyyliin 50ystävää sit se kieto mut pikku sormen ympärille. se ei sanonu näitä asioita suoraan vaa kiersi ja kaarto mut olemaan samaa mieltä. esim en saanu enää ratsastaa koska se oli liian provosoivaa tiukoissa housuissa ja muut pojat katteli kentän reunalla. en saanu olla enää yhdenkään poikapuoleisen kaveri semmoinen ei kuulema kuulunut "oikeaan" suhteeseen... asioita oli paljon viikonloput oltii aina sen kotona ei minun. sitte se valmistu ja ylipuhu jotenki ettei musta tuu ikinä ratsastuksen opettajaa ja hevoset ei oo oikea normaali ammatti jne. ja jätin sitte koulun kesken. ja muutettiin sen kotiin sen porukoiden ylä kertaan vasta jälkeenpäin tajusin että masennuin siellä eikä ihme ku mies ei päästäny mua yhtään minnekkää ja eri paikkakunnalle muutettii jossa en tuntenu ketään olin vaan siellä yläkerrassa yhdessä huoneessa ja se oli päivät töissä aamu9 ilta yheksään yleensä. ja aina se valitti jostain mikä minussa oli vikana. sitte muutettii sieltä iisalmeen vielä kauemmas mun perhettä ja ystäviä joita mulla oli yhtäkkiä jäljellä enää 1 kaikki muut oli mulle huonoa seuraa. ja siis todella mies ei päästäny mua yhtään minnekkää yksin. se päätti kaikesta. mitä söin miten söin paljokno söin ruuat sille piti tehä aamupala kaks läämintä ruokaa. en tajua miten jaksoin 1kerta kuuklaudessa käytiin mun perheen luona oltii npuol tuntia ja lähettii sen perheen tykö taas eristyksiin kaikesta. kukaan ei kysellyt mitä mulle oikeasti kuului enkä minä varmasti olisi totuutta kertonu jos olis kysyny. Joka päivä se mies haukkui minussa ainakin kymmentä eri asiaa siivota piti kerran päivässä imuroida ym. olin pelkkä luutu jolle valitettiin vaikka yritti kaikkensa. joskus mies suuttui jostain enkä tiennyt mistä se oli vaan hiljaa suu mutrulla ja jos kysyin mikä on ei mitään vastausta tai mietippä nyt vähä! ja sitte ku riitely alko se saneli kuinka en koskaa aattele muita kuin iseäni. olin vitun kusipää ja mitä kaikkea turpajuhliakin alkoi olla pikku hiljaa ensin läimäisyä sitten muuta. monesti itkin mutta piilossa kukaan ei saanut nähdä että minuun sattui minun piti jaksaa en halunnut olla huono vaimo. sitten mummuni oli kuolemaisillaan mieheni lupasi että lähdetään katsomaan mummua ja sitten taas perui, lupasi perui ja joka kerta minusta tehtiin se paha kun jouduin sepittämään perheelleni tarinan miksi en pääse mukaan. perheeni kyydillä en saanut mennä sitten mummoni siirtyi lähemmäs sairaalaan ja käytiin katsomassa ja minä purskahdin itkuun se oli viimeinen kerta kun mummun näin... ja kun sitten mummu pääsi taivaaseen ja itkin sängyllä olin miehen mielestä itse säälinen ihminen sillon päätin että en enää itke miehelle piti laittaa ruokaa.. kävin töissä normaalisti kukaan ei tiennyt tuskasta jota kannoin sisälläni ulospäin kaikki oli todella hyvin sisällä tuntuu kuin hengitin lasin sirpaleiden läpi joka henkäys sattui öisin itkin hiljaa ja kuristin kurkkua jotta itku loppuisi kynsin ihoani jotta saisin pahaa oloa pois. pian en enää osannut itkäe ollenkaan olin pelkkä kuori. sitten mies joutui vuodeksi armeijjaan se oli kauheaa minun pitikin yhtäkki osata maksaa vuokraa käydä yksin kaupassa jne. mutta kun armeija alkoi tuntui helpottavalle ettei joka päivä tarvinnut elää yli kierroksilla ja silti varpaillaan peläten loukkauksia yritin olla välittämättä loukkauksista mutta ne teki kipeää. ennen viikonloppua siistin aina kodin peläten että jonnekkin jää pölyä. tuli mummun hautajaiset olisin päässyt hyvästelemään mummuni vielä ennen hautausta mutta mieheni sai minulle päähän että elävät muistot ovat parempia niinpä en päässyt hyvästelemään. hautuumaan pihalla mies ilmoitti että sinne ei sitte mennä itkemään! niinpä minun oli pakko ajatella arkku tyhjäksi että joten kuten kestin olla itkin kuitenkin vahin gossa myöhemmin olin kuulema nolannut mieheni totaalisesti. Silloin tällöin aina kun minun kotona käytiin olin ahdistunut en saanut pitää pikku sisartani sylissä en sanoa rakastavani ketään mieheni oli ainut rakkauteni. Kaupasta tuotiin joka kerta samaa leipää. armeija loppui muutettiin koti paikkakunnalleni mutta se ei muuttanut mitään en päässyt edelleenkään näkemään tuttuja yhtään enempi. kukaan ei saanut käydä meillä kylässä tiskirättinä olo jatkui...mies meni töihin minä aloitin opinnot lähihoitajaksi en ollut koskaan ajatellut itseäni tylsänä elämään kyllästyneenä kerhotätinä mutta olosuhteiden pakosta tein mitä vaan jotta mieheni rakastaisi minua enemmän kun ajettiin autolla toivoin ja rukoilin että ajaisimme ojaan ja iskeytyisimme puunrunkoon minä kuolisin ja mies jäisi ikävöimään minua. uusi kevät teki tuloaan ja radiossa lauloi kaijakoo kaunis rietas onnellinen ja tuntui kuin laulu olisi minusta. eräs ilta laitoin ystävälleni viestiä että olen miettinyt eroa ja kerroin minkälaista minulla oikeasti oli! ajelimme hänen autollaan kun mieheni oli töissä ja tunsin pitkästä aikaa itseni niin vapaaksi. sitten pyöräilin to-paikalle ilta vuoroon ja haistoin kevään ja tunsin pitkästä aikaa että olen elossa ja voin hengittää pääsisin ystävän avulla irti tästä. haimme edellis iltana laatikoita häkki varastoon ja kolmen viikonpäästä kun mies meni töihin muutimme penen omaisuuteni pahvi laatikoihin ja muutin äitini nurkkiin kesäksi. aluksi tuntui uskomatto malle olla yksin perheeni kanssa. sitten laitoin viestin miehelleni jossa yritin selittää että oli pakko tehdä näin. ainut vaihto ehto oli lähteä salaa muuten en olisi koskaan päässy lähtemään... ensin se uhkaili sitten se pyyteli anteeksi sitten se haukkui jne. mutta en enää jaksanut välittää olin nyt vapaa ja aioin ollakkin seuraavan vuoden ja nautia nuoruudesta joka jäi lukkojen takana elämättä en koskaan juhlinut 18v synttäreitänikään. sillä mieheni ei käyttänyt alkoholia en saanut käyttää minäkään niin en ollut myöskään koskaan käynyt baarissa. viime kesä muutti kaiken sain juhlia ja ystäväni takaisin. ja tapasin uuden ihanan miehen jota odotutin jouluun asti ja nyt olemme yhdessä hän on auttanut minua valtavan paljon. en tiennyt normaalista suhteesta mitään en tiennyt ennen tätä että miehetkin voi siivota ja laittaa ruokaa ja tiskata ja asunnon ja minun ei aina tarvitse olla täydellisesti ja että oikea rakkaus on näin ihanaa <3 neuvona kaikille samaa kokeville avatkaa silmänne kuunnelkaa järjen ääntä ja lentäkää häkistä pois! toivottavasti tästä olisi apua jollekkin <3

Siis elämässäni oli aina ylä-ja alamäkeä.Erosin 4 kerta,mutta kolme heistä kyllä pettänyt minua vaikka tiesin jo etukäteen "aavistukseni".Otin jopa kumppanin kanssa puhuttelun kaiken asioista läpi miksi ja tämmöistä.En tosi pidä jos joudun tietämättä,että jos kumppani aikoo pettämään tai jonkun kanssa petipuuhiin.Kestin vaikeuksista ja ongelmista selvitetty,mutta ei sitä kestänyt suhteessa kauemmin kun meillä aina muuttumaan eri elämätilanteeseen.Päästin menemään tai pistin välit poikki.Ei ole pakko luottaa kenenkään ja pysyn heidän ihan kaverinaan.Ystävänä ja kaverina aivan vähän eri asiaa.En ainakin luottaa ihmisiin paljon,mutta pysyn edelleen pelkkä pinnallinen asioita enkä voi puhua syvällisiä mikäli en luottaisi heistä.Riippuu millaisessa ilmapiirissä on tai ihmisistä.Ymmärrän kyllä,että jos tuntuu kova paikka tai särkynyt sydän,mutta kannattaisi vain tutustua tarpeeksi ja ei kannattaisi olla nopeasti vakavaan suhteeseen.Osa ihmisiä vaatii suhteessa "tutustua" 2-5 vuotta ennen varmaa.Harvoin jopa jo vuoden,että ei ole yhä ongelmia.Vaikea sanoa.Joskus elämässä niin vaikea kaikille.