en haluu eläää tätä päivää. ahistaa. pelottaa.vituttaa. en saa hetkenkää rauhaa. koko ajan joku kimpussa. pitäs olla joulumielellä. ja pirtee. ja muuta mihin en todellakaa pysty nytte. en vaan pysty. ja siitä varmaa pitäs olla jotenkii pahoillani. vitut oon. koska kukaa ei voi pakottaa mua viettää tätä kaupallista paskaa. aatteli, et ehk joskus viel voisin tykkää joulusta ja nauttii siit. joskus niin ku sit ku mul on omii lapsii ja oma pehe. mut tuskin haluun omii lapsiini sitte sotkee tähä shaibaa mukaa. jää monet turhat itkut itkemättä.
kiitos, anteeks ja ne hyvän jouluntoivotukset voi tunkee syvimpää helvettii. samaa paikkaa mihin ne vitun lahjatkii kuuluu.
tosi vaikee olla minkää näkösel joulumielel. no eipä oo joulumieltä kyl parii vuotee ollu. mut nytten ku oma mussukka on 150km päässä ni sekää ei oikee olotilaa helpota. ei sitte yhtään. muutenkii joulu on nykyää kaupallista paskaa, joten ihan vitun sama mulle. se joulun perimmäinen tarkotus ja ajatus on haudattu sinne johkuu materian alle. juu, juu tiiän jokanen viettää jouluu niin ku haluu, mut joulusta tekemäl tehää kaupallinen. haistakaa vittu mie sanon. vituttaa muutenkii ja sitte tulee joku vitun joulu viel tähä. voi ku vois olla viel pieni lapsi ja ihan into pinkeen täst kaikesta jouluhössötysest, mut se ei vaan enää mee sillee.
ja jos ikävään voi kuolla, ni en oo koht enää hengis :c