Tapasin tänään neljä nuorta neitiä jotka halusivat kertoa mulle Jeesuksen sanaa ja saada mun uskoni Jeesukseen heräämään. Kävimme siinä sitten väittelyä heidän uskontonsa(uuden testamentin kristillinen usko) ja oman uskoni(buddhalaisuus) välillä.
Sain kuitenkin rukouksen puolestani näiltä nuorilta naisilta, joskin pyyteettömän ja aidon rukouksen esitti mielestäni heistä vain yksi(ehkä jopa kaksi). Tämä naisneitokainen joka rukoili puolestani pyyteettömästi tarjosi oikeasi älyllistä vuorovaikutusta uskontojemme välillä ja pyysi minua kirjoittamaan hänelle sähköpostia tuntemuksistani.
Julkaisen sähköpostini täällä, tässä ja nyt:
Oli ihan mahtavan upea keskustella kanssasi uskonnoistamme tänään
asematunnelissa.
En tuntenut saavani samanlaista vastavuoroisuutta niistä muista
seurassasi olleista tytöistä. Tuntui siltä kuin he koittaisivat
väkisin puollustaa omaa uskoaan minun uskoani vastaan. Sinulta taas
sain ihan mahtavaa vuorovaikutusta aikaan. Keskustelusi avasi minulle
uutta näkemystä niin omaani kuin myös sinun uskontoasi kohtaan. Oli
kyllä erittäin tärkeää, että satuin tapaamaan teidät, en koskaan ole
pitänyt omaa uskoani kovinkaan vahvana itselleni, vaan lähinnä
neuvoina joita noudatan eläessäni saadakseni mahdollisimman hyvää
karmaa, ja karmaa tärkeämpää on luoda hyvää oloa muille ihmisille, ja
saadessani muille ihmisille hyvän mielen, tulee se hyvä mieli
moninkertaisena itselleni takaisin.
Eräs syistä minkätakia uskontosi tuntuu minulle vieraalta on sen
tuomitsevuus. Vaikka Jumala voisikin olla tuomitseva ihmisten
syntisyyden, en silti näe että yksikään ihminen on oikeutettu
kertomaan Jumalan tuomitsevuudesta syntejä kohtaan, sillä Jumalan
tuomitsevuudesta kertoo ainoastaan muiden ihmisten subjektiivisen
kokemuksen luoma mielikuva joka on tallennettu raamattuun.
Koen buddhalaisuuden paljon lähemmäksi sieluni hyvinvointia, sillä
buddhalaisuus ei tuomitse ihmisen tekoja, eikä edellytä uskomista
Jeesukseen tai Jumalaan, jotta ihminen voisi vapautua kärsimyksestä.
Uskon että syntisyys on juuri se mikä luo ihmisille kärsimystä.
Buddhalaisuus tarjoaa näkökulman jossa ihmisen on mahdollista päästä
yli kärsimyksestä luottamatta yliluonnolliseen. Muutos lähtee
ihmisestä itsestään. En usko, että Jumalalle tai Jeesukselle
antautuminen on tärkeää muutokselle joka poistaa kärsimyksen ja
syntisyyden. Muutos lähtee kuitenkin loppujenlopuksi ihmisestä
itsestään, oli sitten kyseessä buddhalaisiin opetuksiin uskominen tai
Jumalalle ja Jeesukselle antautuminen.
Tämä myös luo enemmän haastetta paranemisen tielle, ja mielestäni luo
aidomman paranemisen, sillä kun aidosti oikeasti muutat itsesi ilman
luottamista Jumalaan tai Jeesukseen olet täysin omillasi. Omassa
mielessäsi syntyvä muutos antaa myös eväät selviytyä tilanteista jotka
vaativat Raamatun oppeja vastaan toimivia tekoja, säilyttäen
mielenvakauden.
Arvostan kuitenkin vakaata uskoanne. Uskon myös, että mikä ikinä
tahansa onkaan ihmisen vapauttava kärsimyksestä, on ihmiselle hyväksi.
En kuitenkaan usko, että olen harhateillä eläessäni
buddhalaisuudessa. Elän puhtaasti sydämmestäni rakastaen ihmisiä
riippumatta heidän lähtökohdistaan tai uskomuksistaan, minä en
tuomitse yhtäkään ihmistä, sillä uskon jokaisessa ihmisessä olevan
mahdollisuus muutokseen. Oma suositukseni muutoksen lähteiksi on
buddhalaisuus. Mikäli joku kuitenkin taipuu kristinuskon(tai minkä
tahansa uskon) kautta parempaan, tuskattomaan, kivuttomaan,
synnittömään, rakkauden heijastamaan, nautittavaan elämään, on se
ihmiselle hyväksi.
Itse kuitenkin koen buddhalaisuuden omakseni, sillä en vain kykene
uskomaan yliluonnolliseen.
Toivottavasti tekstini herätti sinussa positiivisia ajatuksia. Olen
Helsingissä 31.5 asti, jos sinua kiinnostaa tavata vielä, niin se
olisi erittäin kiva juttu, kanssasi oli helppo keskustella älyllisesti
uskontojemme eroavista, sekä yhdistävistä tekijöistä.
Kiitos tuhannesti rukouksestanne, tiedän että ainakin sinä rukoilit
vilpittömästi puolestani. Rukous myös toi tosi hyvän mielen itselleni.
Iloisin terveisin,
Jesse :-)