Onnen keiju
ole hyvä ja lennä, hyvä ja lennä
tee sun taiat
et äiti antaa mun mennä, antaa mun mennä
mä haluaisin kun jokainen muu menee
on meri lämmin ja hiekka kuumenee
Mä tiedän äidil' on minusta huoli
mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää
refrein:
Ja äidin silmät on sumeat jo
hän sanoo maailma on vaarojen karikko
se sama maailma siskosi vei
mä sanon viimeisen sanani ja se on ei
(2x)
Vuodet vierii
ja kun talo on raukee ja äiti on raukee
tytär riuhtoo lukkoo
mut se ei aukee, ei, se ei aukee
mikään ei tätä ikävää poista
hän on kohta jo kuusitoista ja hän
tietää, ettei taiat auta
hän huutaa "päästä mut ulos, jumalauta"
refrein
Ja yönä erään heinäkuun
tytär herää, pukeutuu
ikkunasta lähtee maailman pauhuun
toisessa huoneessa,
äiti suussaan tupakka nukahtaa ja herää pian kauhuun
ja hän huutaa, tytärtään huutaa
mutta tytär on kaukana ja lähellä kuuta
Niin sä tulit varhain väsyksiin,
Petyit niihin puheisiin,
Joissa kaikki on kohta mut ei vielä, vielä, vielä, ikinä, ei.
Kouluun sä menit silmin vihaisin,
Ne sano: "Lapsi on sekaisin"
Ja: "Olisit nyt paremmin."
Jos olet hiljaa ja kunnollinen, tunnollinen,
Niin kaikki on helpompaa,
Muuten joudut katumaan
ja sä mietit:
refrein:
"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Essussaan kiltisti tottelemaan. Mut
vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."
Tänään sä et jaksanut enempää,
Muiden katseet aina kuin jää.
Joskus perään ne huutaa: "Sä oot hullu, hullu, hulluhan sä oot."
Niin sä päätit lähtee ennen, kuin lyöt.
Pakkasit meikit, ketjut ja vyöt
Ja keskeneräiset kirjoitustyöt
Ja ruotsinopettajan Visan,
Jonka se jätti välitunniksi luokkahuoneeseen.
Sillä sä pääset Lontooseen
Ja sä mietit:
"Ne ei tahdo mua,
Ne tahtoo Ingalsin Lauran
Sietämään kaiken ja anteeks antamaan.
Mut vielä mä nousen ja maailmalle nauran,
Vielä joskus teen niin kuin huvittaa
Ja niitä kaduttaa."