IRC-Galleria

Hän on liian monta
Tarpeetonta
Kolhua joutunut sietämään
Aivan liian monta
Yötä unetonta
Joutunut vuoksesi viettämään

porvoo here we come !




olen läpinäkyvää

i.k.e.<3

He ovat kuin paita ja peppu
He ovat kuin reppu ja reissumies
He ovat pummi ja pummitar
Kivenä lakerikengässäsi kenties

Tälle päivälle taas jalkoja särkee
No, minä voin juotavat hakee
Sillä minä, jos kukaan, tiedän kuinka
Tärkeetä on,
Että yötä vasten veri sakenee
Josafatin kallion elokuun yö lempeä on
Ei heinälato – romantiikkaa ollut tarkoituskaan
Tästä tullakaan,
Vaan olla selviämättä päivä kerrallaan

kertosäe:
Taivaanrantaa maalaamaan,
Luomaan harmaasta purppuraa
He lähtivät etsimään onneaan
Ja löysivät tavallaan
Erottamattomat, sitä he ovat
Onnelliset, onnettomat
He taivaanrantaa maalaavat

Heidän huulensa toisiinsa yhtyy,
Mutta ei ihan suoraan
Kun pullonsuuta suutelemaan ryhtyy,
Voi maistaa toisen siitä vuorollaan

Lakerikenkämies vois miljoonia käyttää,
Että heidät pois siivotaan
Kun se liian siivottomalta näyttää,
Kun he, ei kätke ontuvaa onneaan

Ja rakkauden valtakunta on pitkän siivun
Mittainen
Se voi olla painajaisunta,
Mutta yhdessä he katsovat sen
Alusta lopputeksteihin, the end

kertosäe

Erottamattomat
Taivaanrantaa maalaavat
Toisilleen kuuluvat,
Onnelliset, onnettomat

Hän on liian monta
Tarpeetonta
Kolhua joutunut sietämään
Aivan liian monta
Yötä unetonta
Joutunut vuoksesi viettämään
Roosa poistuu hiljaa
Ei enää pelkää
Siihen hän on nähnyt liikaa
Vihdoinkin hän on vapaa
Pois hän lentää
Sä suret sun kunniaa kun et voi häntä satuttaa enää

Sä Roosaa koskaan et voi satuttaa enää
Hän ei pelkää, pelkäämään on nähnyt liikaa
Vihdoinkin hän on vapaa, pois hän lentää
Sä suret sun kunniaa kun et voi
Häntä satuttaa enää, et voi häntä satuttaa enää
Häntä satuttaa enää

---

---

---

----

---

Et, et todellakaan satuta enää koskaan. Et mua, toivottavasti et ketään muutakaan. Ikinä.

Minun tekisi mieleni tietää
missä sinä oikein olet ja mitä teet
ei sillä että luoksesi tuun,
tekisi vain mieleni tietää missä oot.

Eilen saavuin samaan kahvilaan
- sinä lähdit, ja minä jäin istumaan,
sainpa hetken istahtaa,
samassa pöydässä kuin sinä,
vaikken saanutkaan istua samaan aikaan.

Miten sulla menee?
Mulle kuuluu hyvää, tai ei kuulu sittenkään
joskus tuntuu että jäädyn itseni sisään,
muuten kuuluu hyvää.

Miten sulla menee?
Minä tänään ruuhkabussissa ensi kertaa ymmärrän
että alkuun on jo matkaa loppua enemmän
- aika paljon enemmän.

Miten sulla menee?
Rungostani haavan lehden lailla pois varisen
jos sen alla sinä olet muistojeni maa
tahdon siihen tipahtaa.

Miten sulla menee?
Muistatko kun kysyit mistä tällaiset tytöt tehdään?
Nyt kun kaikki kulkee ylitseni taidan tietää:
olen läpinäkyvää.

Minun tekisi mieleni tietää
missä sinä oikein olet ja mitä teet
ei sillä että luoksesi tuun
tekisi vain mieleni tietää missä oot.

Tänään saavuin samaan kahvilaan
josta eilen lähdit ja minä jäin istumaan
sainpa hetken istahtaa,
samassa pöydässä kuin sinä
kanssani istunut et samaan aikaan.

Miten sulla menee?
Mulle kuuluu hyvää, tai ei kuulu sittenkään
joskus tuntuu että jäädyn itseni sisään,
muuten kuuluu hyvää.

Miten sulla menee?
Minä tänään ruuhkabussissa ensi kertaa ymmärrän
että alkuun on jo matkaa loppua enemmän
- aika paljon enemmän.

Miten sulla menee?
Rungostani haavan lehden lailla pois varisen
jos sen alla sinä olet muistojeni maa
tahdon siihen tipahtaa.

Miten sulla menee?
Muistatko kun kysyit mistä tällaiset tytöt tehdään?
Nyt kun kaikki kulkee ylitseni taidan tietää:
olen läpinäkyvää.

Olen näkymätön nainen
kun kuljen kohti tummaa iltaa
sinun mukanasi katosi se
mikä oli pysyvää.

Kadunmies tai paholainen
- kaikki lävitseni virtaa.
Sinun mukanasi katosi se
mikä minulle oli niin näkyvää.

Minä taidan olla läpinäkyvää.
Minä olen läpinäkyvää.
Olen läpinäkyvää.
Läpinäkyvää...

Siis ilmesty vierellein

pitäkää peukkui et eka työkeikka menee hyvin :)

Jäi paljon kauniita sanoja
jäi paljon rumempia tekoja

sun äänellä jäi soimaan uhkaus siitä
että yksin en selviä
jäi paljon
jäi kaikkea hyvää
se ruma tekee siitä vähemmän näkyvää

ehkä kuolen ikävään
mutten kuole siihen että tähän jään

alan ymmärtää, pian meistä aika jättää
ja että mä oon vapaa kun rakkaus häviää
nyt eteeni nään, on onnen kyyneleitä
siitä ettei sanat peitä
että teot teki kipeää

alan ymmärtää, rakkaus meidät jättää
avojaloin se pistää mut kävelemään
sateeseen, sieltä mut turvaan löytää
ja paljaat jalkani taas kengittää

nyt saatan
sut sydämestä pois viiltää
rakkaus vuoriakin siirtää
sun äänellä jäi soimaan lauseita siitä
kuinka meistä minä en osaa rakastaa

pieni kuvavinkki ^^


















Saana. sanoo:
tyypillistä .. oot aina palvonu noita 50 ja kuoleman välis olevii iskelmätähtii. . mainittakoon myös kauko röyhkä

Se oli kaunis kevät päivä
Säteet auringon sinkoili pinnalta jään
Isä toiveikkaana taivaalle katsellen
Viritti liidintään

Isä koskaan kertonut ei
Että vuodet menneet häneltä voimia vei
Ei edes pyytänyt ymmärtämään
Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää
Isä lähti ikävä jää

Viimeinen lento niin hieno niin hento
Lempeät tuulet isän saattoi matkaan
Hän oli vapaa niin kuin sudenkorento
Lennolla jolta ei palannutkaan

Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan
Mitä mielessä liikkuikaan
Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen
Niitä tunteita minäkin tunnen

Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa
Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa
Ja sitten ihan kuin yllättäin
Kai hän lensi pilviin
Puhtaan valkoisiin
Ainakin toivoisin niin

Viimeinen lentoÂ…

Viimeinen lento niin hieno niin hento
Aurinko säteillään muistot kultaa
Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento
Isä lähti tuulten matkaan

On kai sen oltava niin
Jään kyyneliin
On kai sen oltava niin, oltava niin
Olkoon se niin