Voisko joku auttaa
Miksi täällä kaikki on niin julmaa
Kuuleeko kukaan
Siellä jossain voi olla joku
Joka muakin vois rakastaa
Siellä jossain voi olla se maa
Enkä unta saa
Vaikka ensi kertaa,
En huolta jaksa siitä kantaa
Rakastatko mua sä paljonkaan.
Et mua huomaa,
Jos en pidä ääntä itsestäin,
Olen kuin ilmaa,
Mitä jos se loppuu yllättäin,
Ja mä mietin, vaikket mua sä huomaa
Niin kumpaa meistä ei ole olemassakaan .
Mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Niin kylmä ettei sillä ole määrää
Ja mulla on niin kamalan kylmä ilman sua
Teinkö jotain väärää
Mulla on niin kylmä ilman sua
Mulla on niin kivinen tie ilman sua
Auki haavat sielusta se hiertää
Enkä siltä ulos pääse ilman sua
Ympyrää se kiertää
Kivinen on tieni ilman sua
Mulla on niin syvä vesi ilman sua
Virrat tummat minua ne ohjaa
Liian pahoja on sen pyörteet ilman sua
Ei jalat ota pohjaan
Syvä on se vesi ilman sua
Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Ja mulla on niin iso ikävä sua
Muu olemasta lakkaa
Ikävä on mulla ilman sua
minä tiedän sinun aina olevan siellä,
mihin ikinä tieni mennä voi.
aivan tiettömälläkin tiellä,
minun tuulessani soi.
muistan sinut kun olin se tyttösi nuori,
ei kaikki osunut kohdalleen.
ei sinulle riittänyt ulkokuori,
ja tyttö otti jalat alleen. ♥
Tälle päivälle taas jalkoja särkee
No, minä voin juotavat hakee
Sillä minä, jos kukaan, tiedän kuinka
Tärkeetä on,
Että yötä vasten veri sakenee
Josafatin kallion elokuun yö lempeä on
Ei heinälato – romantiikkaa ollut tarkoituskaan
Tästä tullakaan,
Vaan olla selviämättä päivä kerrallaan