IRC-Galleria

Aloitin juuri lukemaan meidän Remusta juttua, joka oltiin kirjoitettu käppänä lehteen (2/2008). Vieläkin tulee itku, kun muistelee Remua, se oli mun koira... Kaikki ihanat ja ne surulliset asiat mun elämässä; Remu kävi mun kanssa läpi kaikki 13 vuotta. Remu ei koskaan hylännyt, vaikka oli mikä tahansa asia.. Se aavisti, kun mulla oli paha mieli ja tuli luokse, istu viereen, pökkäs ja tuhahti. Aina väkisin tuli hymy silmään, vieläkin aamuisin miettii, että missä se Remu on kun se ei ole höhöttämässä.
Joskus kuulee vieläkin Remun höhötyksen, kyllä hän on meidän kanssa täällä jossain vieläkin.

"On olemassa asioita, jotka tulevat ja menevät - toiset kuitenkin tuntuvat elävän ikuisesti.."

"Pieni musta ja reipas mies tapsutteli varmoin askelin taloomme 8.5.1994. Paljon emme vielä kaverista tuossa vaiheessa tienneet...
.. Black Drop Timberjack; tuo nimi kuulosti mielettömän hyvältä ja jäi mieleen heti kerta kuulemalla, vai voiko joku väittää jotain muuta.. Tuttavien kesken tämän kaverin nimion kuitenkin Remu."

"Myöskään toimintakykyä Remulta ei puuttunut, vaan kaveri järkkäili kaikenlaista pikkupuuhaa isäntäväen iloksi. Kodin peruna- ja porkkanamaa oli erityisen kiinnostava paikka aktiiviselle pennulle..
.. jossakin vaiheessa pikkuinen maamies jäi itse teosta kiinni - peruna suussa ja naama mullassa!
Pentuaika oli siis ilikeetä ja ihanaa! Mutta elämä oli vielä edessä.."

".. mutta nyt 14 vuotta ja 127 näyttelyä myöhemmin - on täysin selvää, että joka ikinen kerta kun tämä pikkujättiläinen astui näyttelykehään, hän syntyi uudelleen."

".. Tulokset olivat vielä vuoden 2007 loppuun asti todella vakuuttavia, joulukuussa Voittaja 2007 näyttelyssä sijoitus oli ROP-VET ja PU 2. Samana päviänä hänet palkittiin näyttelypäivän vanhimpana koirana.. Samaisesta näyttelystä kotiin tultuaan hän ensimmäisenä tehtävänään laittoi kotona odottaneet nartut ja perheen 4-vuotiaan uroksen kuriin ja järjestykseen. Sitten vasta söi."

"31.12.2007 Remun elämänvalo kuitenkin sammui. Kaikki hiljeni kovin nopeasti.. Parrattomien kaksijalkaisten elämässä on musta aukko, uudet perunapenkit ja porkkanamaat kaipaavat kaivajaansa - tähti on sammunut."

Black Drop Timberjack
20.3.1994 - 30.12.2007

Samba oli ollut jo 2 viikkoa kipeenä..alussa Samba oli ollut jo lääkärissä sanottiin olevan tulehdus ja annettiin lääkettä.... tyttö on syönyt ja käynyt ulkona pissalla.... tyttö laihtu myös todella paljon ja oli todella heikossa kunnossa...
18.4 tulin kotiin ja ketään ei ollut kotona...lappu oli vain "olemme eläinlääkärissä"
silloin arvelin että mitä on tapahtumassa? katselin ikkunasta milloin äiti ja isäpuoleni tulevat meidän pikkuisen kanssa...sitten kuulin alaoven käyvän, menin ovelle jossa äitini tuli ekana ja hänellä oli vain samban kaulapanta ja remmi kädessä.... vähän aikaa kesti tajuta että Samba ei olekkaan mukana! Katsoin äitiin silmiin ja hän puhui silmillään..... vaikeata tajuta että rakas koira on todella poissa... Kesällä tyttö olisi täyttänyt 10 wee



<sydän>Tassunjälkiä sydämessä,
kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.
Joku kulki sydämeni yli,
Sinäkö se olit Ystäväni?
Ohimatkallako vain?
Et kai.
Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin.
Kipitit läpi sydämeni,
pienin jaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.


Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren, aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan..