IRC-Galleria

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus: Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus: Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti..liitä omaan päiväkirjaasi.

Tämä abortinvastainen 'olol, olen kohdusta kirjoittava vauva'-ketjukirje on pyörinyt netissä suunnilleen siitä lähtien, kun ARPAnet lähti maailmalle. Kirje on täysin vailla mitään tietoa sikiön kehityksestä. Olen muistaakseni kirjoittanut vastaavanlaisen totuusvertailun ennenkin, mutta teen sen uudelleen perehtymällä tarkemmin lääketieteelliseen materiaaliin siitä, miten asiat oikeasti ovat. Sillä totuus on tärkeämpää kuin tunteisiin vetoava fundamentalistikristittyjen propaganda.

1. Kuukausi
Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempiunilauluni.

Totuus: Olen noin 4 millimetriä pitkä. Hermostoputki, josta tulee vielä joskus selkärankani, sulkeutui ja aloittaa hiljalleen kehittymisensä. Kehitin juuri pienet nystyrät käsieni ja jalkojeni tuleviin kohtiin. En kuule, näe, tunne tai maista mitään, sillä ainoa toimiva sisäelimeni on sydämeni. Muut eivät ole edes kehittyneet vielä.

2. Kuukausi
Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

Totuus: Olen jo noin 5 senttiä pitkä ja muistutan enemmän katkarapua kuin ihmistä. Nyt sentään kaikki tärkeimmät elimeni jo ovat toimintakuntoisia. Pystyn puristamaan käteni nyrkkiin, mutta siinä kaikki, mitä osaan.

3. Kuukausi
Arvaa mitä, äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi.

Totuus: 9. Viikon jälkeen alkanut sikiön sukupuolielinten kehitys tekee mahdolliseksi erottamisen ultrassa.

4. kuukausi
Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani, ja venytellä käsiäni ja jalkojani.

Totuus: Alkeellisten hiusten, lanugon, kasvu alkaa viikolla 18. Lihasten kehitys saa sikiön liikkumaan aktiivisemmin. Nyt saavutetaan jo 20 senttimetrin mitta.

5. Kuukausi
Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen.

Totuus: Et olekaan vauva. Viikosta kahdeksan, siihen asti kunnes synnyt, olet sikiö. Tuttavallisemmin voidaan toki käyttää projektinimiä(esim. toukka, apina), mutta lääketieteellisesti olet sikiö.

6. kuukausi
Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

Totuus: Varovaisimmatkin tutkimukset näyttävät, että kunnes sikiön talamus on kehittynyt riittävästi, sikiö ei tunne kipua. Talamuksen kehitys on riittävä viikolla 26. Suomessa abortin lainmukainen takaraja on viikko 20, erittäin vaikeissa sikiön epämuodustumissa erikoisluvalla viikko 24(n. kuusi kuukautta). Tuoreemmat tutkimukset kuitenkin viittaisivat siihen, että sikiö ei ole tietoisesti hereillä ennen syntymää ja että hermoradat kivun tuntemista varten eivät kehity toimiviksi ennen viikkoa 29 tai 30(kuukausi 7.), jolloin talamus kiinnittyy muuhun osaan aivoa riittävän laajalti.

7. kuukausi
Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua, äiti?

Mikäli olet suomessa abortoitu, et ajattele vielä lainkaan abortointivaiheessa. Syitä, miksi sinua ei haluttu:
-Terveydelliset syyt. Äitisi terveys olisi ollut niin vakavassa vaarassa synnytyksessä, että piti tehdä valinta sinun tai äitisi välillä. Ehkä sinä koit kehitysvaiheessa haitallisen kehityshäiriön ja elämäsi olisi ollut kivulias ja lyhyt, jolloin vanhempasi päättivät, että on parempi keskeyttää, ennenkuin ehdit kehittyä niin pitkälle että tunnet kipua.
-Taloudelliset syyt. Ehkä kotimaasi talous romahti, ehkä vanhempasi eivät saaneetkaan työpaikkaa, minkä kuvittelivat saavansa ja heillä ei ole yksinkertaisesti taloudellisesti mahdollista pitää sinua. Riittävän vastuulliset vanhemmat tietävät, että sinun kasvattamisesi maksaa kymmeniä tuhansia euroja, tuista huolimatta, ja he haluavat taata että elämäsi on mahdollisimman hyvä.
-Kulttuuriset syyt. Kysy siltä vieressäsi istuvalta jumalalta, miksi joissain maissa abortti joudutaan tekemään salassa ja miksi yleensä ottaen se jouduttaisiin tekemään, vaikka molemmat vanhempasi ovat hyvätuloisia ja rakastavat sinua.

Vastuullinen seksi ei tarkoita pelkästään sitä, että suojaudutaan apinoita vastaan. Se on myös apinan jälkitorjunta, mikäli ehkäisy pettää eikä raskaus ollut suunniteltu/toivottu. Jokainen vanhemmaksi haluava tahtoo lapselleen vain parasta.

Ajatelkaa itse, älkääkä vain postailko tällaista fundispropagandaa.

Nyt korpeaa niin paljon, että täti taitaa purkautua. Kukkahattutädit ja mammamafialaiset poistukoon... NYT.

Siis kertokaa mulle, mikä perkele siinä on, että jos sattuu syntymään ilman kehon ulkopuolisia sukuelimiä, on automaattisesti tuomittu tekemään lapsia? Siis joku määrittelee yksilön elämän tärkeimmäksi prioriteetiksi sen, että pusertaa itestään pihalle rasittavan, rääkyvän ja pahalle haisevan olion? Mulla ei anteeksi vain, riitä ymmärrys sellaiseen.

Miten se, että joku on vapaaehtoisesti, omasta tahdostaan, lapseton, on joltain pois? Ja vielä NAINEN. Nyt päästään asian ytimeen. Naisellahan pitäisi olla sisäänrakennettu vietti lässyttää ja lulluttaa lapsia. Jos sinulta tämä vietti ja taito puuttuu, olet epänormaali. Ja silti, silti pitäisi tekassa pari tenavaa. MIKSI? Voisko joku selittää mulle?

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus:

Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus:

Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti..liitä omaan päiväkirjaasi.

(Totuus) abortista

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus:

Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus:

Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti..liitä omaan päiväkirjaasi.

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus:

Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus:

Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti..liitä omaan päiväkirjaasi.