Well, I never saw it coming.
And I should've started running,
A long, long time ago.
And I never thought I'd doubt you,
I'm better off without you.
More than you, more than you know.
I'm slowly getting closure.
I guess it's really over.
I'm finally getting better.
'Cause the day I thought I'd never get through,
I got over you.
... Niin. Mission impossible.
Aokiro elää epäloogisuudessa. Tai kertokaa jos ei.
Ei koiralle voi sanoa, et "Juoksejuokse! Juokse ja leiki!" jos se on sen omistajan hihnassa kiinni. Koska jos se koira rupee juoksemaan, se omistaja kiskasee sen heti takas et "Äläpä juoksentele ympäriinsä". Ristiriitaista, eikö? Sit kun se koira ei joskus vaikka siinä narussa olisikaan, niin mistä se voi tietää mitä se omistaja haluaa sen tekevän? Sehän voi ajatella sen omistajan huijaavan/härnäävän sitä taas, et sitä kuritetaan jos se tekee sit niinkuin käsketään. Mistä se koira voi tietää onko se omistaja tosissaan? Kertokaapa mullekin. Ihan tosi, mä en tiedä.
Tää on taas tätä mun psykologiaa. Vai filosofiaa vai mitälie. Tää ei oo se pointti kuitenkaan. Vaan miksi se omistaja kiusottelee sitä koiraa, loppujenlopuksi?
mulle on iha sama mitä te must aattelette
ku mul on teist jokaisest jo oma mielipide
miks mul nyt ois kavereit
ku ei mul niit oo koskaa ennekkää ollu
parempi vaa ku mä häivyn teijän elämäst