IRC-Galleria

Se vois olla pitkä tarina, kertomusta siitä miten ja missä löysin Loirin biisit ensimmäistä kertaa ja millainen tilanne silloin oli ja ne ihmissuhteet tai sitten voisi olla tarina tästä. Kun odotan bussia ja alan jutella jonkun tuntemattoman kanssa ja mulle tulee lämmin olo siitä ja se olo pysyy. Kun rakkaus on.

Kuukausien odotus palkittiin, kun istuuduimme Fiorin kanssa eturiviin odottelemaan mestarin saapumista lavalle. Valot himmenivät,soittajat saapuivat lavalle. Viimeisenä lavalle asteli Vesku,mustissaan ja aplodien saattelemana, ja istuutui baarijakkaralle. Vatsassa lenteli perhosia kun tajusin,että tässä se ilta vihdoinkin on. Hän esitteli bändinsä ja lopuksi "ja minä olen Vesa-Matti Loiri". Yleisö takoi käsiään yhteen.

Aluksi kirosin huonoa paikkavalintaamme,koska "nuottiteline" peitti Veskun kasvot. Ensimmäisen kappaleen jälkeen Vesku vinkkasi verhon taakse,ja nuori mies tuli onneksemme laskemaan telinettä alemmas. Tämän jälkeen täydellinen nautinto saattoi alkaa.
Vaikka Vesku istui koko kaksi ja puolituntisen (poislukien väliajan) baarijakkarallaan,kehollinen tulkinta oli yhtä läsnäolevaa kuin laulukin. Kädet kuvittivat kappaleita,jalan lyödessä tahtia. Huumoripitoiset välispiikit saivat koko yleisön nauramaan ja hymyilemään. Onnentunne valtasi vatsanpohjan.

Ääni oli upea ja jokaisessa kappaleessa oli ladattu tunnetta sataprosenttisesti. Hieman oli kyyneleitä pidäteltävä Voi kuinka me sinua kaivataan kappaleen aikana. Vesku on tulkitsijoista nykypäivän Rautavaara. Illan aikana kuultiin suosikkiversioni Olkinainen ja Silmitön talvi, sekä lukuisat muut Lappi trilogian kappaleet. Veskun versio CMX:n kappaleesta Pelasta maailma, oli jopa parempi kuin alkuperäinen. Ainut mitä en olisi välttämättä tarvinnut kuulla, oli Minun nimeni on nimes sun, mutta siitä oli tehty hauska versio, jossa Vesku pääsi näyttämään huuliharppuosaamistaan.

Ilta oli upea ja yleisö osoitti seisten ja pitkien aplodien kera kunnioitustaan tulkinnan mestarille. Saa nähdä tuleeko ilta enää toistumaan. Paljon on puhuttu Veskun kunnosta ja fysiikasta,jaksaako se enää pitkiä kiertueita. Mutta niin tai näin, sain ainakin kerran kokea once in a lifetime tilaisuuden.

Illalla mietin ja puntaroin parasta kokemaani keikkaa ja Veskun konsertti nousee jaetulle ykkössijalle Sentencedin Ilosaari -05 keikan rinnalle. Molemmissa oli tunnetta ja kyyneleitä. Molemmat itselleni erittäin merkityksellisiä.

Vanhainkodilla katsottiin euroviisuja. Tuli Lordin vuoro. Esityksen jälkeen eräs mummo tokasi: "On se vaa hyvä että toi Loiri vielä jaksaa yrittää, mutta on se ryypännä ihtensä iha hirveen näköseks.