En tarvii sua
varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään
et sun on turha harmistua
mä rakastin sua,
mut en rakasta enää
mä en rakasta ketään
koskaa enää et kiitti siitä!
Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
(Pyhimys)
Mä oonku gastronomi näiden biittien suhteen,
mä oonku saksofoni joka näil biiteil kulkee.
Ku käärme Lavis soittaa taustat, mä puhun päälle ja silloin tytöt liikkuu kuin käärme.
Mut en tarkota et nää roolit ois pysyvii, Lavis on aina aito mc jos verrataan
nykyisiin. Pyhimys ei tuu koskaan ikinä varmaan pysyy siin, minkä osaa
parhaiten ku se ei vaan oo kyvyist kii.
Mitä me osataan, me osataan aivan kaikkee jos vaan opitaan, ja voidaan oppii aivan kaikkee.
Mä en oo kopiokone joka monistaa se ei oo vaikeet, Lavis tuu kopittaa viedään pohja tekotaiteelt.
Me ei olla menos, me ollaan vast tulos. Sä voit toivoo mua pois mut mä oon se henki siel pullos (puf)
En toteuta toiveit ku sä päästät mut ulos, mä toteutan näit biisei kuuntele nyt uus huukki tulos!
(kertosäe)x2
Me ei,me ei,me ei, me ei mennä minnekkään,
me ei mennä pois vittu itkekää.
Me ei mennä minnekkään vittuun,me mennä sinnekkään.
Me ei mennä minnekkään.
(Laveerre)
Nään vaan nuotteja, riimejä mitkä niist on mulle?
Tätä skeidaa kohtaan ristiriitaset tunteet.
Mä haluun tehä kaiken, en haluu tehä mitään.
Mä oon tehny kaiken, en oo tehny yhtään mitään.
Oon aina tehny niinku oma pää on sanonu, en oo mitään varonu.
Varsinkaan sitä mitä oon sanonu.
Oon sanonu et mä lopetan, mut tuun aina jatkaa.
Jos ei fiilikset vaihtelis tää ois täyttä paskaa.
En tarvii possee, hoidan homman alusta loppuun yksinään,
Mä voin huutaa täysii niin et alan illal yskimään.
Mä pystyn räppään chillil äänel, grillin äärel, tehdä biitin piripäälle,
antaa etumatkaa, pistää kirin päälle.
Ja paskat siit, jos sä pidät mua wäkkinä, en pidä sua minään itteeni
tuhat taito jäckinä.
Tää on oikeesti minä,en tarvii kreisi maskia.
Mun juttu ei oo koskaan ollu omista bäckstageist pässiä.
Vaan flipata konsepti, kitata konsertis.
Ja aikaa, mulla vaan on hetki.
Räppää mun suul, sun ei tarvii treenaa kehoa ja ku muut jakelee
demoja mä otan himas lepoa ja tuun huomen takasi, paremmin,
varmemmin tiputtaa tai sit saatan makaa sängynpohjal koska vituttaa.
Mut päivänpäätteeks ei kukaan mua pysäytä ja päivänpäätteeks mä en oo menos minnekkään.
Se tuntee olevansa orja, se asuu sohvan takana, sen koti on vaa lakana
Sillä on kattona oranssinkeltainen viltti, sen isäpuoli ei oo kiltti
Se pitää sukkahousuissaan avoimia tusseja, sen arvet on mustetta
Se sitoo villalangan varpaaseen ettei koskaan unohtaisi miten tää koskee
Kuka lupas että maailma on helppo paikka?
Ei kukaan myönnä ainakaan
Tyttö itke vaan, vaikkei se mitään kyllä auta, muttei se haittaakkaan
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, se tyttö on prinsessa
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, koska sinä olet prinsessa
Se kutsuu pahan miehen luokseen tanssimaan, se ei pysty muka parempaan
Ruutuvihkoon se oikeat toiveensa kirjoittaa ja vihon sitten polttaa
Se ottaa yhen paukun vielä vaikkei mieli tee, niin sen olo muka paranee
Se tumppaa tupakkansa kämmeneen, ettei koskaan unohtaisi miten tää koskee
Kuka lupas että maailma on helppo paikka?
Ei kukaan myönnä ainakaan
Tyttö itke vaan, vaikkei se mitään kyllä auta, muttei se haittaakkaan
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, se tyttö on prinsessa
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, koska sinä olet prinsessa
Jokainen meistä sulkee joskus oven maailmaansa, pukki irti kaalimaassa, sielujamme saalinansa
Ei tuolla ulkona voi vaan olla kaikki parhaita, ihmisarvo arvotaan oisko nyt tauon aika
Me sulkeudutaan rivissä, vaiennutaan kuorossa, milloin takapihan tyttö on prinsessakuorossa
Kaikki hyvin sisälläni, teen kodin sisääni, mut mullakaan ei aina ollut niin kova sisäinenääni
Kuka lupas että maailma on helppo paikka?
Ei kukaan myönnä ainakaan
Tyttö itke vaan, vaikkei se mitään kyllä auta, muttei se haittaakkaan
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, se tyttö on prinsessa
Se tyttö, se tyttö, olet sinä, koska sinä olet prinsessa
Kertosäe:
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin.
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin. ´
Verse 2 (Heikki Kuula)
Vien sut leffaa,
Anopin treffaan,
Oon selvinpäinkin sun kans, selviin näinkin.
Kunnollinen hasla, me ollaa parina
Ja mun krilsseis ei lue enää parittaja.
Tiedän et löysin mun täydellisen naisen,
kun sä joululahjaks ostit martikaisen.
Ilman sua en selviä, vaik testaa
Kävellää selvinpäin käsi kädes Espaa.
Saisin vaik Jaana Pelkosen selällee,
Avautuu, se selkosen selällee.
Mut se elänee eri elämää ku me,
Haluun sut, sitä enää en, mä evään sen.
Sä tiedät, Jumalan dikki on Saatanan,
Nuoren haslan oli haslata saatava.
Älä ittees huiputa, älä tätä pilaa,
Me ollaa huipulla, tuulel ei oo tilaa
kertosäe:
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin.
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin.
Verse 3 (Pyhimys)
Meitsit ei lepää enneku vallotettu on radio ja televisio (se vaatii visioo)
Mä huslaan lainit Hoolta, kuuntelen mun intuitioo
Mutten en avaa sille leukoja (ei mul isii oo)
Eii, muut pojat puhukoot, ei pois poskionteloista pääse aatos.
Mul on joka komerossa haiseva raato.
Tyyli sovittu ja vakaa,
Ei vapaa todellakaan,
En anna tavuukan tajunnan takaa.
Mä räppään suu kiinni sinetti huuliini,
Kuinka voisin kuiskaa salaisuudet taivaan tuuliin.
Kasvanu haslaks hani, en friistailaa sulle.
Ei säätäjästä nää mitä se tuumii.
Räppi musana, mun suu mutkana,
Mul ei oo aikomustakaan joutuu putkaan.
Tuusannuuskana korvat,
Jos kuuntelisit mua, kun avaan suun,
Ei pysäytä hätäjarrutkaan,
Tiedät
kertosäe:
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin.
Beibi pliis sun pitäis snaijaa,
Haslaa niiku mä, ei friistailaa.
Liikaa salaisuuksii joist jäädä kii,
En anna avainta mun ajatuksiin.
Mieli lentää ku ihminen nukkuu, ja yksilöllisyys merkkaa enemmän ku rahatukku.
Samanlaiset aina samaan massaan hukkuu, kaikki linnut osaa laulaa,
mutta ainoostaan käki kukkuu.
Ja sun ajatukset tekee susta aidon,
sun mielikuvitusta voi verrata pohjattomaan kaivoon.
Sä oot korvaamaton, mut muista; sä et oo ainoo,
jos kusi nousee päähän mistä vaan, sen kaikki arvo kaikkoo.
Ei mulla oo kaikkii vastauksii itelkää,
mut heikkous tuo ymmärryst ja luovuutta, turha kieltää.
Usein mietin mitä vittua mä pelkään, mut ilman pelkoo olisin niin vahva,
et voisin ottaa nemon selkään.
Mee varovasti, mee varovasti.
Mä tiedän ettet välitä, jos sua koitan valistaa,
mut pelkästään jo eläminen maailmassa on vaarallista.
Mee varovasti.