IRC-Galleria

Nöf, nöf, nöf, nöf, nöf, wii!

Tää on iha selvästi musta ja mulle tehty

Mä synnyin tyhjänä pullona, panttina vaa
tyhmänä ulkona rattais makaamaa
En ymmärrä kunnolla miks mä näin täytyin
mut huomaan et mul on vaan aina puolikas
Oon kaksnelosena vast kakstoistvuotias
muut maalisuorilla
Huokaa yks on vasta lähtökuopissaan
siks ku olin nuori äiti oli aina huolissaan
Ei se voi kai uskoo vielkää
et sai mut hengissä ulos himast sen tieltä
Eikä oppi vie ojaan
mut väärät opit tais tälläkertaa viedä allikolta pojan
Moni opettaja kokeili taikojaa
mut askel eteen, kaks taakse se on kovaa
Mun piti laskee kymmeneen, mä laskin kolmeen
siks kärsimättömyys liitetään mun sukupolveen

refrain:
Oli pää, oli kantapää
pää oli kova, oppi on kovaa
Oppi on ikä, on jo ikävä ojaan
Oli poika, oli tyhmä poika
poika ala-asteel, poika yläasteel
Poika yliopistos, vast toukka-asteel

Mä opin puhuu, ennenku mä opin olee hiljaa
ja tukeen turvaamista ennen olemaan omillaan
Viisvuotta viljelin, sato oli mätä
kasvoin aikuseks mut tajusin et aikuisuus on tätä
Se on tätä, et tuntee olevansa lapsi vasta
ja tääl paskas sen lapsen pitää selvii kaikkein paskimmasta
Koitan ottaa kaiken opin joka sanasta
sanast sanaan mut opin vaan vikoi mun oppimistavasta
Niin paljon paskaa mun pääkoppaan naputetaan
tääl oppineisuudes tyhmyydestä satutetaan
Mä haen teesini tv:stä
se johtuu se johtuu ge-ge-geeneistä
Ja mä en opi kautta pääni aukkojen
vaan kautta kantapääni, ja käsirautojen
Spontaanit päätökset näyttää et ei oo pääs mitään
ku mä en päätä mitä haluun

refrain

Syntymän ja kuoleman välillä on vaan
oppimisvaikeuksia
Kaikki mun ongelmat, oikeestaan ne on vaan
oppimisvaikeuksia
Umpiluupää ummessa hanget
kusetan itelleni ummet ja lammet
Ei oppi vie ojaan vaan allikkoon asti
ku opin kautta kantapääni malttamattomasti

Ne neuvoo miten mun pitäs muka räpätä
jäkäjäkä, mä en kuule teitä mä teen just tätä
Ne tarjoo pari ulkopuolist korva parii
vaihdan niiden kaa pari sanaa mut en yhtään sanaparii
Mun teksteis omaa parastani vastaan
mä en varasta tarpeeks ja mä varastan vaan paskaa
Tää menee Yellow Mikelle, tää menee perheille
sori mä opin vast ku asiat menee perseelleen

refrain

Salainen maailma salaisuudet paisuu
Mut salaist on vaan sen salaisuuden vaisuus
Mun tulevaisuus ei oo sitä miten mä sen nään
Potentiaali riittää selkeesti vähempään
Siit lähetään mihin päädytään
Ehdotan et tähän paikalleen jäädytään
Ehkä sillon oisin hetken paikallaan
Mun aika on palaneena savuna taivaalla
Mä yritän tehä samaan aikaan kaikkee
Ku yhteen keskittyminen on vaan liian vaikeet
Mä oon lapsi hyppimäs taivaalta kuuta
En voi sitä saada mutten haluu mitään muuta
Mä oon supliikkipoika kerron tarinoita
Mutten tee mitään kunnolla
Kaikkeni koitan mut ei se auta
Ku uskon omat jututki puhtaal omaltunnolla
Täl levyl puhun totta pelkästään
Mut tää laulu on rehellisin kaikist
En ota edes reppuu selkäänkään
Ilman että muokkaisin sen päässäni lainiks
Täl hetkel makaan nurtsilla selvänä
Unelma on saada aikaan kaks versee
Ku lauluissa mä oon lentäjä en pelkää
Ja haaveet asuu siel eikä mieli oo niin selkee
Luulin et kirjotan vaik junas radan kolinaa
Mut toivo katos matkal kuka mä oon sitä omimaan
Mä toivoin et must ois hyötyy
Mut hyökyvät aallot sai sen toiveen syötyy
Vaan tekemäl tätä mä joudun myöntyyn
Et kuka hyvänsä voi tulla lyömään lyötyy
Mut lyökää kai mä kestän sen hengissä
Oon yksin mun kengis eri persoonat jengissä

Moni matkustaa ulkomaille mä pakenen
Mä en rakenna vaan rikon perusrakenteen
Jatkuvasti loukkaan omii rajojani
Periaatteet paskaks kuhan saan aikaan sanojani
Kirjotin tän kiinassa espanjassa hollannissa
Meksikossa irlannissa ja intiassa
Mut oikeesti vaan viinassa ja jossain paskas
Mut siitä puhuminen ei oo viisasta
Tajusin et koko ajan kuljen unissani
Peilikuva nukkuu ja oon kuollu muissa kuvissani
Mut en voi tehä tälle yhtään mitään
En ennenku tunnen oireet munissani
Mä oon miettiny mistä tää johtuu
Mis on kohtuus halun takas kohtuun
Miten joukkueurheilija joutuu yksilölajiin
Mä kaipaan parisoutuu
Ennen kulkuri poimi kukat ei poimi enää
Tuntuu ettei mun kiintymysvietti toimi enää
En osaa olla avoin niinku normaalit
Mä en kuule huutoo tuu kuiskaan se korvaani
Sen mä ymmärrän mut ei se piristä
Mä en jaksa edes silmiä siristää
Ei oo apuu edes vireeni kiristää
Meil vekkari on ainoo joka tykkää piristä
Mä tykkään vaan mennä nukkumaan
Auta tätä joustinpatjaan hukkuvaa
Pelastusrenkaaseen sormenpaksuseen
Laitan mun panoksen lyön vetoon koko lapsuuden
En osaa kaivaa tätä syvemmälle
Tässä se oli uus salatut elämämme
Mun salainen maailma riimien muodossa
Tätä se on luonnossa lauletaan kuorossa

Pyhimys Salainen Maailma

Miks ainaku mul alkaa masennus tulee takasi
kuuntelen suomiräppii? o,o

tänääki melkei koko päivä vaa jtn angstipaskaa...

Sanaa ja sillai... :D

Nyt mä lupaan ja vannon
En eti enää mitää täydellistä mä etin vaan tärkeet

En tarvii sua
varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään
et sun on turha harmistua
mä rakastin sua,
mut en rakasta enää
mä en rakasta ketään
koskaa enää et kiitti siitä!

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.

^ja vitut

Pidä mieli auki, vapaa sana.
Ota poika paussi. Liian moni, moni, moni, moni, niin vakavana.
Älä itke.

hei tota, teijän pitää nyt vittu muistaa se et jonain päivänä te kuolette.
Muuten teist oo vittu kertakaikkiaan mitään hyötyä.

(Pyhimys)
Mä oonku gastronomi näiden biittien suhteen,
mä oonku saksofoni joka näil biiteil kulkee.
Ku käärme Lavis soittaa taustat, mä puhun päälle ja silloin tytöt liikkuu kuin käärme.
Mut en tarkota et nää roolit ois pysyvii, Lavis on aina aito mc jos verrataan
nykyisiin. Pyhimys ei tuu koskaan ikinä varmaan pysyy siin, minkä osaa
parhaiten ku se ei vaan oo kyvyist kii.
Mitä me osataan, me osataan aivan kaikkee jos vaan opitaan, ja voidaan oppii aivan kaikkee.
Mä en oo kopiokone joka monistaa se ei oo vaikeet, Lavis tuu kopittaa viedään pohja tekotaiteelt.
Me ei olla menos, me ollaan vast tulos. Sä voit toivoo mua pois mut mä oon se henki siel pullos (puf)
En toteuta toiveit ku sä päästät mut ulos, mä toteutan näit biisei kuuntele nyt uus huukki tulos!


(kertosäe)x2
Me ei,me ei,me ei, me ei mennä minnekkään,
me ei mennä pois vittu itkekää.
Me ei mennä minnekkään vittuun,me mennä sinnekkään.
Me ei mennä minnekkään.


(Laveerre)
Nään vaan nuotteja, riimejä mitkä niist on mulle?
Tätä skeidaa kohtaan ristiriitaset tunteet.
Mä haluun tehä kaiken, en haluu tehä mitään.
Mä oon tehny kaiken, en oo tehny yhtään mitään.
Oon aina tehny niinku oma pää on sanonu, en oo mitään varonu.
Varsinkaan sitä mitä oon sanonu.
Oon sanonu et mä lopetan, mut tuun aina jatkaa.
Jos ei fiilikset vaihtelis tää ois täyttä paskaa.
En tarvii possee, hoidan homman alusta loppuun yksinään,
Mä voin huutaa täysii niin et alan illal yskimään.
Mä pystyn räppään chillil äänel, grillin äärel, tehdä biitin piripäälle,
antaa etumatkaa, pistää kirin päälle.
Ja paskat siit, jos sä pidät mua wäkkinä, en pidä sua minään itteeni
tuhat taito jäckinä.
Tää on oikeesti minä,en tarvii kreisi maskia.
Mun juttu ei oo koskaan ollu omista bäckstageist pässiä.
Vaan flipata konsepti, kitata konsertis.
Ja aikaa, mulla vaan on hetki.
Räppää mun suul, sun ei tarvii treenaa kehoa ja ku muut jakelee
demoja mä otan himas lepoa ja tuun huomen takasi, paremmin,
varmemmin tiputtaa tai sit saatan makaa sängynpohjal koska vituttaa.
Mut päivänpäätteeks ei kukaan mua pysäytä ja päivänpäätteeks mä en oo menos minnekkään.

(kertosäe x2)