Mä murrun joka kerta sisältä kun
Maapallo pyörähtää ympäri mun
Tässä nyt. Tässä nyt.
Tässä hetkessä elämäsi sun.
Mä en tienny miten pysähtyy, nauttii hetkestä
Mieli teki omat esteensä
Juoksen karkuun tai juoksen perässä
Aistit tylsinä mut hampaat veressä
Vaikka yritin ei aika pysähtynyt viisareissa roikkumalla
Nyt on valkeat seinät ja kukat ikkunalla
Voisinpa juoksennella auringon alla.
Haaskataan elämää
Maataan vaan selällään
Kädet jalat levällään
Mitä tääl pelätään?
Havitellaan American unelmaa
Radiosta kuunnellaan, lehdistä udellaan
Ootat suudelmaa joka muuttais kaiken
Niin ku saduis herää unesta se nainen mut
puretaan vaan paineet ja vasketaan aineet
Erot on niin haikeit ja suhteet niin vaikeita
"Seuraava kuu mut mä sekosin päivis
Joku sekosi täysin ja eli sekunnis päivii o-ou
Vähän liian nuoren vähän liian pihkas ja kelle nyt käy nii
Et puhuu vaa kaiket päivät kui ihanaa se on
Et oon rakastunu eikä yhtään onneton enää"
"Kenet mun pitäs ampuu, ettei oltais enää erossa.
Tiedän kyl kenet, sen speden kenen luokse sä meet,
mut senku menet, sillehän sä valehtelet."
Sulje silmät mee nukkumaan hani.
Mä en pääse sun mukaan mami,
mieles oot mun mukanani, eikä sulloo vaaraa,
vaik mun pumppu fragaiskin. Oot yksin,
mut tunnet varmasti ku vahdin vieres nii et nuku vaan hani.
Pidä must kii nii et huku aaltoihi,
mä oon enkeli sun unes ja oot suojas allani. Se ois sulle unta vaa, jos menisin nyt naps kuolisin vaan,
vaik et pääsis mulle tunteit purkamaan.
Enkelinä autan sua kulkemaan,
vaikket pystyiskään mua enää tuntemaan,
tai koskee enää hellästi naamaani,
niin millon vaan silmät suljetkaan,
mä lennän maahan ja puhun sun kaa mami. Itkisitkö onnest ku tulisin taas,
vaikkoon poissa niin tunnetilana vaan.
Kun tuuli kuljen läpi sun pihamaan,
teen siit raparperitaivaan mut maailman vaan.
Kato mua silmiin, ne on perhosen siivet. Me oltas erossa viel mut siel on elossa viel enemmän,
ja sun elämä mä venaan sua siellä,
jos et usko enää mun riimei niin Gösta kerro niille!
refrain:
Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?
Ehkä ehtisit sentään, ottaa siivestä kii.
Ja kuin höyhen taas leijailla maahan.
Mä kuolen joskus, se on varmaa.
Epävarmaa on se oonko harmaa vanhus sillon,
vai arvaanko oikein et mua ennen lähtee mu ikäsist vaan harva.
Jos oon nelkytkuus, kun Gösta Sundqvist,
mut tehny kuustoist plattaa kummiski ja mun aika mennä niin lähen suosist. Vaik mua vaan muutamat funtsiski, miks oon tääl vangittu vuosiksi,
vaik heti voisin ottaa luodistki, jos se vaan sua jotenki auttas. Koska millon vaan sun puolest kuolisin,
oon nuori mut huolissaan mun kuosist. Enkä vaan kun hulluus on nyt muodiski,
jos ne taivaas mut viel huoliski.
Tuun moikkaan sitä kuoppaa jossa jalat suoristin.
Tai jos ku hindut palataan tänne,
ja ollaan kyyhkynen ja kyykäärme.
Mä etin sut mist vaan matelemalla, sit sä lennät taivaas mä oon maan tasalla.
Mä oon sun enkeli pieni,
sä saat mut herää takas henkiin pieni, kai sä uskot vielki,
älä pelkää vaa hyppää mun selkään pieni.
refrain
Kuuntele mua, ees hetken verran, Gösta vedä se huukki viel kerran!
refrain
Mä en usko enkeleihin, mut usko sä muhun. Älä usko mitä mä uskon, vaan mitä mä puhun.
Anna enkelin lentää, liitää sun unelmiin. Saahan sellaiseen uskoa saahan?