IRC-Galleria

Jos välität minusta sano se, jos et älä sano mitään.

kun olet vastannut kopioi tämä omaan päiväkirjaasi,
niin saat tietää kuka välittää ja kuka ei.

Kävin sitten päivä visiitillä Lahdessa, ny oon ihan poikki Ihanan lämmin ilma taas, mut kuinkakohan kauan

On taas siihen mallii tylsää et huh huh. Täytyis keksii jtn tekemist.

Lontooseen ois taas kiva päästä, mut ei oo rahaa, ehkä joskus tulevaisuudes matkustan taas Lontooseen. Voicel ois kilpailu jossa vois voittaa James Bluntin keikalle Lontoosee ja siihe sisältyis hotellit ja matkat. Mut Bluntti ei kuulu miun suosikkeihin.

Ny ollaan jo toukokuun puoles välis, noppesti menee nää viikot ja kuukaudet. Kohta on vuosi miun valmistumisesta ja työttömänä vielä olen. Älkää valitko ammatiks merkonomii ku sil ei työllisty ellei oo sosiaalinen. Asiakaspalvelus ja myyntityös töit ois vailla mut perinteisii toimistotöitä on niin vähän avoimena.

Vappu on taas eli vuosi mennyt.... Tämän vapun vietän ihan yksikseen. Tässä kuuntelen musaa ja nautin sidun mausta.

Korva vielkin tukossa ja ääni maassa, Toivottavasti mie en menetä kuuloani oikeesta korvasta, jos ois korvatulehdus niin korvaa koskis. Ei prkl! No huomen miul on lekuri niin sanon et tsekkaa korvan.

Olin tos keskustas Muodin yössä, näin livenä Jorma Uotisen ja Suomen unelmien poikamies Antin, oisin halunu nimmarin mut jono oli niin pitkä etten jaksan alkaa venaamaan.

On aika flunssain olo, toivottavasti ei tuu taas korvatulehdusta, kun korva taas sen oloinen.

Miun elämä on taas pelkkää paskaa. Viikonloppu oli ihan kiva, mut tänää ollu olo taas sellain prkl paska. Miks kaverit ei kunnioita toisia. Sovitaan jotain ja lyödään lukkoon asia niin sitten se ei olekkaan niin hyvin niin se perutaan. Pitäisi lopettaa yhteydet vanhoihin kavereihin ja elää erakkona. Tää kevät on ollu oikee vittumainen, tälläi työttömänä tuntuu et seinät kaatuu päälle taidan kyl muuttaa sinne Lahteen ja koittaa metsästää sieltä kamuja..

Tämä kertomus kertoo eräästä äidistä, joka moitti 5 vuotiasta tytärtään siitä, että tämä tuhlasi kokonaisen rullan kaunista, kallisarvoista kullanväristä lahjapaperia. Rahaa oli vähän ja äiti tuli entistä kiukkuisemmaksi, kun hän näki tyttärensä koristelevan paperilla rasian, jonka hän laittoi joulukuusen alle.

Seuraavana aamunna tyttö antoi askin äidilleen sanoen "tämä on sinulle äiti". Äiti tunsi itsensä
vaivautuneensa muistaessaan eilisen kiukkunsa tytölle. Hänen ärsyyntyi kuitenkin uudestaan tyttärelleen avatessaan paketin ja huomatessaan sisällä olevan rasian tyhjäksi. Harmistuneena hän sanoi tyttärelleen; "Etkö tiedä, nuori nainen, että kun annetaan lahja jollekin, paketissa täytyy olla jotakin?" Tytölle tuli kyyneleet silmiin, kun hän vastasi; "Mutta äiti, ei rasia ole tyhjä! Minä täytin sen kokonaan suudelmilla!"

Äiti murtui myös kyyneliin, polvistui tyttärensä eteen ja sulki hänet syliinsä ja pyysi anteeksi ajattelematonta kiukkuaan. Lyhyen ajan kuluttua tyttö kuoli tapaturmaisesti. Tarina kertoo, että äiti piti tätä tyttäreltään samaa rasiaa yöpöydällään koko loppuelämänsä ajan. Kun hänellä oli vastoinkäymisiä tai kun hän tunsi itsensä masentuneeksi, avasi hän rasian ja otti sieltä kuvitellun suudelman ja muisti tyttärensä rakkauden, jolla hän oli paketoinut suudelmat rasiaan. Todellakin ihmeellinen tunne, on tämä lahja meille, pieni rasia täynnä pyyteetöntä rakkautta ja suudelmia lapsiltamme, perheeltämme, ystäviltämme. Ei ole mitään arvokkaampaa täällä maan päällä kuin tämä.

Laitoin tämän tänne ja pyydän eräitä ihmisiä kopioimaan tämän saman tarinan omaan päiväkirjaansa. Näillä henkilöillä on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1. Kopioi tämä päiväkirjaasi
2. Ole niinkuin tämä ei koskettaisi sydäntäsi.

Kuten huomaat, minä valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ystävät ovat kuin enkeleitä, jotka nostavat meidät jaloillemme kun siivissämme on jotain vikaa, emmekä muista kuinka lennetään.

niinpä pyydän KAIKKIA ystäviäni kopioimaan tämän omaan päikkyyn.