Rakas päivyri, mä istun yö myöhään tässä koneen äärellä ja väsyttää ihan homona mutta mä en voi luovuttaa.... Mun rakkaani on yhden yön pois kotoa ja mä en osaa käydä ilman sitä nukkumaan! Mikä katastrofi...ei pitäisi olla, todellakaan mutta näimpä onnistu tekemään siitä itselleni ongelman. Ei kukaan peittele sänkyyn, anna hyvänyön suukkoa ja että näkisin kauniita unia. Hyvällä sägällä saatan saada vielä selän "rapsutusta"...mikä paratiisi =). Nyt joudun kompimään jääkylmään sänkyyn jossa kukaan ei peittele, ei suutele eikä rapsuttele saatika hengittele korvaan tai halaile mua läpi yön! Ja aamulla kun joutuu heräämään yksin ja avaa silmät unenpöppörössä säikähtää ettei toinen olekaan siinä vierellä. Laahustaa juomaan aamukahvinsa,yksin siinä pöydän ääressä juttelee aamulehdelle kun ei muuta juttu seuraa ole....
On kyllä tasan viimeinen yö minkä aion tämän vuoden puolella viettää yksin!!!!