mut edellee sust ei oo ku harmii nii kaua ku oot elos,
en haluu kärsii turhaa tahon lopettaa ajois.
se painaa mun päälle vetää verhon silmien etee,
tukehduttaa, painaa päätä syvälle veteen.
tervetuloo mun elämää, se on kusinen paikka,
paha ottaa vallan ei anna hyvälle aikaa.
väkivalta tappaa mut sanatki satuttaa,
repii sielun rikki, opettele valitsee oikein ettei käy kaduttaa.
joskus menee vituiks, monis asiois erehtyy,
jälkeenpäi sille ei voi enää mitää, tehty mikä tehty.
kusinen paikka täyn valheita ja paskaa,
jos valitset väärin sun täytyy virheistäs maksaa.
vaik yritän olla ilonen ja nauraa,
kuitenki joku aina lyö oven kii, kantaa jostai kaunaa.
pidän kii mut vedänkö oikeest narust?
mut tää onki real life, prinsessoi elää vaa saduis.
tääl eläes opit kaiken vaikeimman kautta,
välil tuntuu ettei mikään voi auttaa.
pienen mieli on herkkä sitä helposti satuttaa,
mieti mitä sanot ettei loppupeleis kaduta.
kerro salaisuutes, avaudu ku oot valmis,
älä pimitä asioita, se saa tuntuu et mieli on sairas.
vast sit ku oot oikeesti matkas päässä, joku tulee perässä,
nostaa sut pystyy, on tukena elämässä.
se on se sadun hyvis, rinnallas kulkee,
tukee sua, tuo ilon mukanaa ja ympyrän sulkee.