IRC-Galleria

kertosäe:
Oon vaan mies matkal taistelust toiseen, taistelust toiseen
On mul tunteit, mut on kaularanka paskana ja siksen meinaa jaksaa
enää täällä matkata
On vaan liian raskas taakka päällä
ja se taakka painaa yöllä ja päivällä
Ei se anna rauhaa, eikä täällä pysty nauraa
mitä mä voin tehä jos ei kukaan pysty auttaa

Ku se ei oo se tunne ku ei mikää tunnu onnistuvan
Ja vaik kuinka koitan ponnistaa nii silti jalat ontuu vaa
Välil vakavaa sillon vaakana makaa vaa
Vastassa varmaa sata paskanaamaa vailla saalista
Se on mun elämää et leikin täällä elävää
Ja sekö muka elämää ku huvittas herää tääl
Mut se nyt on vaa nii et on pakko yrittää mun rakkaitten takii
Ja kun rakastan mun tyttöäni

Aina kaikki ei oo sitä miltä näyttää
Eikä aina pysty pysyy kasas, täysii voimii käyttää
Ja se satuttaa ehkä enite ku en enää ite ees tiiä
voisko joku auttaa, jos nii miten
Jälleen kerran mä vedän mun miekan kivest
Ja sil torjun pari iskuu, torjun pari iskuu
Kunnes isken takas nii et demonit kuolee
Ja ehkä sit on parempi et muaki joku suojelee

kertosäe