Vituttaa. Jopa niinkin paljon että tekis mieli huutaa. Eniten vituttaa tällä hetkellä se että kerkesin tän jo kerran kirjottaa loppuun ni onnistuin jotenni kämmimään ja poistaan koko tekstin.
Mutta tuotakin enempi miulla vituttaa se että miks aina pitää esittää että kaikki on hyvin? Johtuuko se siitä ettei taho pahottaa kenenkään mieltä? Vai mistä? Ainakin kun itteeni vituttaa ni olen yleensä aina oma aurinkoine ja hymyilevä itseni. Miksi? Sitä en tiedä ja juuri sitä tässä pohdinkin. Onko siinä mitään järkeä että pitää kaiken sisällään. Jos itsellä on paha olla ni miksei sitä voi/osaa näyttä muille? Omasta mielestäni ei. Miksi siis teen niin,miksen näytä sitä?
Onko ajatuksena siis näyttää ja esittää todellaki muuta kuin mitä on ja tuntee..Toisaalta jos sitten näyttää mitä tuntee ja oman pahan olonsa juurikin sillä että kärtyää muille, niin miltä heistä tuntuu. Ei varmaankaan hyvältä. Tää on juuri sitä oravanpyörää jossa kaikki on. Onnittelut niille ihmisille jotka näyttävät sen kun ovan vittuuntuneet. Voisinkohan miekin oppia sen?
Ja vielä yksi asia mikä vituttaa. Sillon ku haluun purkaa vitutustani jollekkin, niin kukaan ei kuuntele. Ne on vaan silleen että "Näin se mennee Noora,koita kestää." Mie kyllä kuuntelen kun miulle puretaan pahaa oloa ja vitutusta ja muuta paskaa. Kuuntelen ja yritän auttaa parhaani mukaan.
Myös mu vituttaa ihmis suhteet. Miksi niitten pitää olla niin vaikeita? Kaverin kanssa tätä ollaan pohdittu parinakin iltana kun nyt ollaan samassa tilanteessa melkeen ja samassa pisteessä omien suhteittemme kanssa. Pitäisi tehdä suuria päätöksiä. "Miksi juuri minä teen ne päätökset. Miksi se toinen ei auta mua?" Täytyy myöntää etten osaa vastata. Samaa voisin kysyä itekki, mut toisaalta kyllä nyt on niin että juurikin miun pittää se päätös tehdä. Oisihan se kiva kun se toinen osapuoli auttais ja helpottais, mutta eihän miun ole pakko tehdä mittään mitä en haluu.
Ja oman päätökseni kyse ei ole halusta vaan uskalluksesta. Mie kyll haluun tehdä sen mitä oon tekemässä, mutta mua pelottaa ihan vitsti. Syy miksi pelottaa on se että nyt mie vasta oikeesti olen tekemässä jotain yksin. Yleensä mullon aina ollu joku mukana tai mie oeln ollu se joka on tullu mukana.
Siks mie nyt toivonki että saan vielä hieman sitä tukea ja turvaa. Parhaiten tällä hetkellä miun mielialaan sopii System of a Down/ Lonely Day.
Rakastan kaikkia teitä ihmisiä jotka ootte auttanu tähänki mennessä ja tukenu. Toivon sitä vielki teiltä<3