IRC-Galleria

Kutsu mua nimellä, Valeria
tänä yönä oon joku muu kuin minä
Annan itseni olla haluttava – entä sinä?

Ehkä valetta on, Valeria
inhorealismiko kiinnostaa
Silmänlumetta kun vähän rakastaa
voi aamulla jatkaa matkaa

Olen alkuräjähdys, olen pyhä jysäys
Mona Lisa mä oon tai voin olla sinä
tai juopon pää täys valtimon sykäys
Voin olla mitä vaan
mutten tahdo olla minä

Ja juhannuksesta jouluun on kuoppainen tie
siihen öljypohja aina hajoaa
Minut otti valtaa Valeria
se osaa tehdä arjesta juhlaa

Tänä yönä en aio olla oma itseni
minä olen Valeria
Ja minun työnä on painua sun mieleesi
ja valua hunajaa

Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa
sitä niin harvoin kuulla saan
Kerro, että mä oon sun Valeria,
niin laulan sulle aariaa
esitän Neitsyt Mariaa

Olen ollut lahjomaton
tänään kaikki kaupan on
Otan vain sen mikä mua viihdyttää
kerran täällä eletään

Minä tulen ja meen
jäädyn, sytyn tuleen
sanon – kyllä, joo
tai sanon – ei niin
Tulen teen makuhuoneeseen
en vahingossakaan katso vessassa peiliin

Minä tunkeudun tuuleesi tuoksuna
Valerian – ja varmasti kaiken annan
sinä pidät mielessä Jumalan
kun mikä vähän vähemmän vastuuta
kannan, sillä

Tänä yönä en aio olla oma itseni
minä olen Valeria
Ja minun työnä on jättää jälkeni sieluusi
ja valua hunajaa

Sano jotain kivaa, sano jotain ihanaa
sitä niin harvoin kuulla saan
Kerro, että mä oon sun Valeria,
niin laulan sulle aariaa
esitän Neitsyt Maariaa

Sano jotain tuhmaa, sano jotain ihanaa
sitä niin harvoin kuulla saan
Kerro, että mä oon sun valeria,
niin laulan sulle aariaa
esitän Neitsyt Mariaa

Thanks to nenna for these lyrics

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.
Sammuu tähdet ja tuuli ulvahtaa.
Täyttyy joet vierineistä,
pettymyksen kyyneleistä.
Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.

On tunne laaja niinkuin lakeus,
se täyttää ihmissydämen.
Ei siihen kuulu mielen makeus,
vain luonteen suoruus totinen.
Se ei sulle riittänyt, et edes kiittänyt.
Mä yksin saan jäädä suremaan.

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.
Sammuu tähdet ja tuuli ulvahtaa.
Täyttyy joet vierineistä
pettymyksen kyyneleistä.
Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.

On tunne laaja niinkuin lakeus,
se kestää halki elämän.
Kun voima sen on veren sakeus,
se antaa pohjan kestävän.

Sä et siihen luottanut, ei tuskaa tuottanut,
se, että saan jäädä suremaan.

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.
Sammuu tähdet ja tuuli ulvahtaa.
Täyttyy joet vierineistä
pettymyksen kyyneleistä.
Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.

Sinä lähdet ja tulvii Pohjanmaa.

Viimeinen Lento
by Kaija Koo
album: Tuuleen Piirretyt Vuodet 1980-2000 - Parhaat (2000),
Tuulten viemää (1993)

Se oli kaunis kevät päivä
Säteet auringon sinkoili pinnalta jään
Isä toiveikkaana taivaalle katsellen
Viritti liidintään
Isä koskaan kertonut ei
Että vuodet menneet häneltä voimia vei
Ei edes pyytänyt ymmärtämään
Että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää
Isä lähti ikävä jää
Viimeinen lento niin hieno niin hento
Lempeät tuulet isän saattoi matkaan
Hän oli vapaa niin kuin on sudenkorento
Lennolla jolta ei palannutkaan
Ei isä koskaan ehtinyt kertomaan
Mitä mielessä liikkuikaan
Silti minä tiedän sen ikuisen kaipauksen
Niitä tunteita minäkin tunnen
Hetken tuulet ehti häntä kuljettaa
Vähän aikaa oli vapaa, piti ilmojen valtikkaa
Ja sitten ihan kuin yllättäin
Kai hän lensi pilviin
Puhtaan valkoisiin
Ainakin toivoisin niin
Viimeinen lentoÂ…
Viimeinen lento niin hieno niin hento
Aurinko säteillään muistot kultaa
Hän on vapaa niin kuin on sudenkorento
Isä lähti tuulten matkaan
On kai sen oltava niin
Jään kyyneliin
On kai sen oltava niin, oltava niin
Olkoon se niin

Kaija Koo -
Kuka Keksi Rakkauden Lyrics

Surujen sillalta näin
Tummien aaltojen uivan merelle päin
Ne ikäväni pintaan sai
Ja lokit kirkui ne karanneet on Hitchcockin linnuista kai
Kaipuuni nousee siivilleen
Kuka keksi rakkauden

Nähdä surujen sillalta sain
Kaupungin katolla tähtiä tuhansittain
Yksi lähti ja laskeutui
Se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui
Sille esitin kysymyksen
Kuka keksi rakkauden

Yö oli niin valkoinen
Kun puhalsi palkeet rakkauden
Tähdenlentona kai
luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain
Joku kätkee kysymyksen
Kuka keksi rakkauden
Kuka sai aikaan sen

Surujen sillallakin se kulkee
Ei se lähde hengiltä millään
Tähtien tomuna se leijailee
Ja syttyy kuin itsestään
Joku keksi rakkauden

Jos sinä et jäis
En minäkään täällä olla vois
Eikä ikäväni tänne jäis
Tähtenä lentäisin kauas ja hiljaa hiipuisin pois
Tyydyn vastaukseen
Joku keksi rakkauden
Ja sinä toit minulle sen

Kerron mitkä viisi tavaraa (ei asiat eikä ihmiset) minulle on tärkeimpiä.

Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä,
jotka haastan tekemään saman perästä.
Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä.

Ilmoitan ne viisi henkilöä haasteen lopuksi ja käyn
ilmoittamassa haasteesta heidän kommenttilaatikkoihinsa.

1. kännykkä.
2. lompakko.
3. luottokortti.
4. matkakortti.
5. avaimet

haastan: Escosopher, KisMi, Mustapeikko, Timo87, ^työkone^

hei kaikki, lähden huomenna päivällä Vaasaan ja palaan keskiviikkona takaisin Vantaalle, mutta silloin todennäköisesti minua ei vielä näe koneella siis.. mutta jonakin päivänä tässä taas