IRC-Galleria

Kaikki alkaa niin, hän sanoo "Rakkaani, jos en aina mä sinun olla saakkaan, niin
tiedä, että vaikka mä lähtisin luotasi, en haluu, että sulle huolta siin' tuottaisin."
Hiljaa poika katseensa nostaa, silmänsä tytön silmät kohtaa.
Sinistä lämpöä katse hohtaa, kun käden käteensä poika ottaa.
Ihollaan tytön lämmön tuntee, suudellessaan silmänsä sulkee.
Hetken syleilevät hiljaa toisiaan. Pois pian lähtee tyttö, siksi oisi vaan
niin hienoa viettää vielä pieni hetki yhdessä.
"Erossa susta pieninkin hetki on kaikki hetket yhteensä."
Jäävät vielä toisiansa vähäksi aikaa hellästi halaamaan,
salaman iskiessä sytyttäen puun jossain kaukana ulkona palamaan.
Palaamaan tulisi poika mielessänsä vielä useesti päivään tuohon.
Oman uomansa syövytti mieleen pojan virtaavan muistojen vuohon.
Hän sanoo "Oot mulle kaikki kaikes, kaunis kuin taivaan enkeli,
ja sun puolestas valmis oon antamaan kaiken ja uhraamaan vaikka mun henkeni."
Niin lähti tyttö, hymyillen hän sanoi palaavansa takaisin huomenna.
Ja niin kävi, että heidät erottaan pystyi ainoastaan kuolema.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Ilta pimenee, kaupungin ilma viilenee, kauppa viimeinen kii menee.
Kun kiireinen liikenne hiljenee, tyttö on kuin viimeinen ihminen,
joka kaupungin tyhjiä katuja pitkin kulkee illan suus.
Hänen mielensä kaiketi tuudittaa rauhallisuuteen hiljaisuus.
Mitä pian tapahtuisi, sitä tyttö ei varmaan kai aavistakaan.
Kulkee vaarallist' matkaa. Sydän lujempaa tavallist' hakkaa,
kun hän miettii itsellensä ja rakkaalleen tulevaisuutta.
Pian tarkoitus yhteen muuttaa, liiku ei mielessä yhtään muuta.
Niin huomaamattaan mutkan takaa auto häntä kohti kaartaa.
Ei unessa oleva mies edes huomaa, kun tytön maahan kaataa.
Ei auttaa ehdi kukaan, ei sanaakaan matkalle mukaan antaa.
Sua aina mä rakastaa lupaan, sanat ikuisuuteen tytön saattaa.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Kädessään kuvaa tytöstä puristaa, lupaa tyttönsä muistaa.
Hiljaa silmänsä ummistaa ja nimeä tyttönsä kuiskaa.
Ei iloa lainkaan tullutkaan, vaan inhoa, vaivaa, kurjuutta.
Ja lähellä hulluutta poika huutaa ja kiroaa maailman julmuutta.
Sai kohtalo riistää lempensä.
"Mä teen mitä vain sinun vuoksesi..."
Niin poika jo riistää henkensä...
"...ja mä tahdon vain sinun luoksesi."
Valo kylmällä terällä kiiltää, ihoo raastava tuska viiltää.
Jäljen rakkauden värillä piirtää, sielunsa ainiaaksi yhteen liittää.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin anna elämäs, kaikki minun tähteni.

Ensimmäistä kertaa minä kaipaan sinua nyt,
kun olet todella lähtenyt,
ulos ovesta kävellyt.

Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Ois susta samanlainen tullut
Mitään en ois muuttanut

Ohikulkijat luulee
Minun seinille puhuvan
Tyhjyyteen he sanovat mun kuulee
Sua aina rakastan

Tahdon susta kiinni pitää
Vaikken sua oikeasti enää nää

En tahdo irtikään päästää
Taas ilmestyt vierellein
On pakko itseään säästää
Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni
Kukkamerestä poimin sut
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi olisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

Jos sua ei ois ollut
Niin olisin keksinyt sut
Vuoteeseeni kuvitellut
Sulle kadulla puhunut

Hiljaisuutena öissä
Ääriviivoissa pihakoivun
Ilman sua oon kuin vöissä
Ilman sua lakastun

Saanhan susta kiinni pitää
Vaikken sua oikeesti enää nää

En tahdo irtikään päästää
Taas ilmestyt vierellein
On pakko itseään säästää
Sen velkaa sulle jäin

Olet jokaikinen yön ääni
Kukkamerestä poimin sut
Hyvä ajatus sisällä mun pääni
Kun elämä on suuttunut

Oot valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi olisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

Ei sua minusta voi erottaa
Jäät osaksi mieleni maisemaa

Kun olit totta hetken
Nyt mun täytyy tästä jatkaa
Vierelläni teet loppuretken
Vaikka se olis kuvitelmaa

Olet jokaikinen yön ääni
Osa lempeää valon kajoa
Kesäsateena saavut elämääni
En kuivuuteen hajoa

Oo valona mun tiellä
Silloin kun on vaikeaa
Hullummaksi olisin tullut vielä
Jos sua ei ois ollutkaan

sä et usko kuinka mulla
on paha olla,ikävä voittaa
elämäni sata-nolla ja mä
uskoin meihin niin helvetin
paljon,nyt sitten taas takas
menneisyyteen vajoon,mä
hajoon,en millään osaa susta
luopua,enkä halua tehdä
meistä loppua kun ajattelin
koKo elämäni rakastaa sinua,
en ketään muuta,kun vain
sua!

Haluan olla kyynel,
syntyä sinun silmissäsi,
kulkea pitkin poskeasi,
kuolla sinun huulillesi

"oon pahoillani kun kävi näin,
on vaikeeta lähdin tai jäin.
Anteeks jos sydämes särjin,
mut yritä unohtaa säkin."

Yritä unohtaa? Miten pystyt sanoo noin?
Sä tiedät yhtä hyvi ku mäki etten voi.
Tekisin mitä vaan et pääsisin eiliseen,
hei älä mee. Jutellaan viel hetki ees.

Onnea hemppakulta joka täytti tänään 17!

On perjantai-ilta, ajat autoa.. (millainen on auto jota ajat?) (SINÄ OLET KUSKINA!!!)
Sinulla voi olla vain neljä ihmistä mukanasi. (Ketkä ovat autossa kanssasi?)
Ajaessasi sinä ja ystäväsi chillailette musiikin tahtiin. (mitä kappaletta kuuntelette?)

No, siinä te viisi chillailette musiikin tahtiin, Yhtäkkiä hullu kuski törmää teihin takaa päin! Menetät auton hallinnan ja auto luisuu tietä pitkin. Osutte hidaste töyssyyn ja auto pyörähtää ympäri päätyen katolleen nurmelle tien viereen. Makaat paikoillasi itkien, koska sinuun koskee niin paljon. Et kuule muuta kuin hiljaisuutta. hiljaisuutta... hiljaisuutta... Yrität huutaa ystävillesi, mutta olet niin shokissa ja suurissa kivuissa ettet pysty edes puhumaan. Makaat siinä elämäsi pisimmät 2 minuuttia, jotka tuntuvat ikuisuudelta. Viimein kuulet jotakin. Kuulet ambulanssin sireenin, etkä koskaan ole ollut niin helpottunut. Makaat siinä, vieläkin autossa, ajatellen perhettäsi, ystäviäsi,koulua, menneitä lomia, vanhoja ystäviä, entisiä rakastajia. Alat rukoilla itsesi ja muiden autossa olleiden puolesta.

Ensihoitajat vetävät sinut autosta, asettavat sinut paareilleja nostavat ambulanssiin. Et näe etkä kuule muuta kuin tyhjyyttä... Sinä olet yksin!! Et saa mahdollisuutta nähdä muita kanssasi autossa olleita. Matkalla sairaalaan sinä rukoilet itseksesi "Kuolenko minä?" Missä ystäväni ovat? Ovatko he kunnossa? Mitä minulle tapahtuu.. Kuolitko sinä vai et? Mitä tapahtui ystävillesi, jotka olivat kanssasi autossa..? He kaikki kuolivat. Kaikki muut autossa olleet kuolivat. He ovat kaikki poissa. Et koskaan enää näe heitä. Ja mitä sinuun tulee.. Myös sinä kuolit.

Odota, sinä vain kuvittelit..
Eikö totta?
Mutta mitä jos tämä olisi oikeasti tapahtunut?
Mitä jos se oikeasti tapahtuisi sinulle?

Ajattele sitä.. Se auto oli VIIMEINEN auto, jossa IKINÄ olit ystäviesi kanssa. Ne neljä ihmistä olivat VIIMEISET henkilöt joita IKINÄ näit. Valitsitko nämä neljä ihmistä viisaasti..

Vai toivotko, että joku muu olisi ollut autossa kanssasi?
Laulu, jonka tahtiin chillailitte oli VIIMEINEN laulu, jonka kuulit.
Etkö toivokin, että sinulla olisi ollut mahdollisuus kertoa kaikille heille kuinka heitä rakastit? Etkö toivo, että olisit voinut kertoa vanhemmillesi viimeisen kerran, että rakastit heitä?
Etkö toivo, että olisit voinut suudella poika/tyttöystävääsi viimeisen kerran?
Toivotko, että olisit voinut kertoa ihastuksellesi kuinka paljonpidit hänestä?
Toivotko että voisit halata ystäviäsi vielä viimeisen kerran?
Toivotko että sinulla olisi ollut mahdollisuus tehdä kaikkeatuota?

Sinulla on yhä.

Lisätkää tämä omaan päivä kirjaanne niin jokainen ymmärtää miten heitä rakastat.

Tätä ei todella tapahtunut sinulle. Mutta rukoile kaikkien noiden ihmisten takia, että se TAPAHTUI. JA muista tämä sanonta: "Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi." Ja kun joku sanoo rakastavansa sinua, tiedä sen tarkoitus ja tarkoita sitä kun itse sen sanot. Kerro jollekulle, että välität. Jos sinä ajattelet, että jokin päivä unohdan sinut; vastaus olisi, EI IKINÄ ELÄMÄSSÄNI! Jos kysyisit, mikä on minulle tärkeää; vastaus olisi SINÄ! Jos sinä kysyisit, pidänkö sinusta; vastaus olisi, Kyllä ehdottomasti! Sinä olet minun nauruni, minun puhdas helmeni, minun enkelini.

Oon näillä silmillä sua katsonut
Näillä käsillä sua koskettanut
Sydämelläni tällä olen tuntenut sut
Enkä voi unohtaa <3

jos voisin mennä ajassa
taakseppäin niin en tekisi
samoja virheitä uudestaan.