IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ulkopuolinen ihminen herätti mut tänään näkemään tilanteeni tosi hyvin. Se ei ehkä ole sellainen tilanne johon olisin toivonut pennusta pitäen pääseväni, mutta tila kumminkin, olkoonkin sekava. Istuin aamulla bussissa ja niin paljon kauniita värejä ympärillä, kaikenlaisia ihmisiä ja kaikenlaisia ajatuksia.

Nyt koitan sopeutua tähän tunteeseen. Aika kauan taistelin vastaan. Nyt voin myöntää sen, mutta se ei tarkoita ettenkö voisi valita miten tässä etenen. Mahtavaa! Kyse ei siis ole kuin asennemuutoksesta. Mutta mahtavaa, en olekkaan vailla kontrollia oleva sekopää, jee.. : D

Vapauttavaa. Tekisi mieleni juosta syleilemään kaikkia työkavereitani ja siitä suoraan kadulle, jokaisen vastaantulijan syliin, halata ja rääkyä että jes! Ihanaa olla ihminen!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oli ehkä aika mielenkiintoinen yö. Joskus varttia yli yksitoista ovikello soi. Olin siis jo sängyssä ja nukuin kevyesti. Ajattelin, että se oli fuksiRiennolta palaava Ville joka oli liian kännissä etsimään avaimiaan. Toivoin silloin kuitenkin että löytäisi ne ettei mun tarvitsisi nousta ja astua kylmälle lattialle. No toisen kerran soi. Haukotellen kampesin ylös sängystä vain törmätäkseni oven avattuani rappukäytävässä seisovaan ulkkariin (ulkomaalainen vaihto-oppilas). Naapurini päätti toimittaa Kirjatyö-lehteni minulle keskellä yötä kun se oli edellispäivänä jaettu hänen postilaatikkoonsa. Kiitin kauniisti, jätkä tajusi vasta hetken päästä että olen pöpperöisenä pyjama päällä ovennnurkassa

- I'm so sorry, you were sleeping and I just woked u up..

Mutisin siihen jotain unista, kiitin ja toivotin hyvät yöt. Olenko mä tosiaan ainut työssäkäyvä ihminen koko asuntolassa? Luojan kiitos on perjantai.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

uninen
[maanikko]