IRC-Galleria

HUUH. Mä en nyt just osaa sanoa mittää muuta.. Tyhymäksi itseni tunnen, TAAS. Paree vaan totutella tunteeseen tai uskoa jo pikkuhiljaa, että mä oikeasti taidan olla tyhymä. ( :DD )

Noh, Chirstine (Golffi) meni eilen katsastuksesta läpi ekalla yrittämällä.. Valopilkku pimeään kesään.

Äh.. on se niin pirua, meni hyvin eli huonosti niin aina menee huonosti. Hetken aikaa luulee, että "piruvie, nyt kävi mäihä" ja vitut..menee vuorokausi ja taas kaikki kusee.
Ja silloinkin kun kaikki meni "hyvin" oli päällimmäisenä ajatus, että vielä hienompaa se olis jos Peto olis täällä.
Tämä ikävä ei oo helepottanu vielä yhtään.

"Mulle maailma on renki!" - on on, mutta mä en taira olla paskan häävi isäntä ku tua renki nuan pokkuroo.

Maija! sanoo:
sillä koiralla on mustasukkaisuusvaikutus.. tai siis mä oon kateellinen ja katkera siitä, että se ***** sai sen koiran ja mä vaan jouduin omastani luopumaan

......ääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääää!

_Mä_en_jaksa_!_
onneksi huomenna alkaa kesäloma.. Kaikki hajoaa käsiin.
Mua väsyttää, enkä mä oikiasti enää jaksaasi tälläästä turhanpäiväästä kituuttamista..

Muutama helevetin paalinnaru saattaa olla se juttu mikä saa ihmisen näkemään kirkkaasti elämänsä tilan. Vituilleen menee, jotain on tehtävä.

Au pairiksi ehkä mielisin... Espanjaan... uuh... vaan ei taidan Maijalla rohkeus piisata.

Auttaisko joku minua?

Mulla on ikävä Petoa, oi voi miten onkaan.. En mä uutta koiraa nyt ota.. ei mun sydän kestä.

Onneksi Saila tulee tänne huomenna ja luultavasti pääsen lauantaina tuulettumaan Sailan ja Häjyjen kera.. phuuh.



Miksi äiskän pikku Peto meni niin kauas pois? nyt on äitillä paha mieli ja pohjaton suru..

"sinne kaivannut oon
univiidakkoon
sun kanssas kaksin kulkemaan.."

:):):):)

ei tämä maailma aivan paska olekkaan.. tänään aamulla heräsin siihen kun Kisuli moikuu mun ikkunan alla :):):) tuli vähän kiire ovelle päästämään sitä sisälle!!
..ja arvakkaa mitä se teki ekana....meni syömään :DDDDD
hoikistunut hurmuripoika ^^

mutjuu..

<3

huomenna.. ei ku siis tänään on sitten SE lauantai.
Tällä hetkellä ottaa aika kovaan taas tuo Petosen poismeno.. ja Kisulinkin tietenkin. Mä en oikeen tiedä mitä mun pitäis tehdä. Pedon mä hautasin, Kisulia mä oon ettiny ja ettiny, mutta ei sitä tunnu löytyvän.. ei sitä taida enää kotiin tulla. Voi mun lapsia. Kisulin piti olla mun bodyguard nyt kun Petoa ei enää oo. Ja paskat.

Mutta elämä on.. toisilla on, toisilla ei.

..niin kauan mullon ikävä sua..

Peto & Kisuli.

HMM.. lauantaina katselemaan koiranpentuja .____. jännää.. luultavasti sieltä tulee parin viikon päästä mulle uusi lapsi. EN OSAA OLLA ILMAN PERÄÄN KATSOTTAVAA!

nih.. :)

Lapsi on poissa..

Peto lopetettiin Lapualla eläinlääkärin toimesta 10.6.2006.. Nyt Juipilla on kaikki hyvin, ei satu eikä oo vaikea hengittää.

Mä oon muusia.

Ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kulkien.. hei!

Tänäänpä sitten oli elämäni tähänastisista päivistä se kamalin.. Pedolla todettiin sydänvika joka vie pojan pois mun luota kahden vuoden sisällä. Mahdollisesti jo ens viikolla, mahdollisesti sitten vasta parin vuoden päästä.. taivas tietää, mä vaan itken.

Voi jeesus kun sattuu.. mua pelottaa ja mulla on tuota sesseä nyt jo ikävä, vaikka se vielä tuossa koisiikin..

väsyttää ja päätä särkee.. epätoivo iskee!