Massuun sattuu ja tyhjä olo ei oo mukavaa päätäkin rupes äsken särkee ei oo kovin kiva mutta noh semmost se on matka jatkuu kohti uusia nautintoja (=
Kaikki mikä sattuu pysyy sisällä niit ei saa ulos muuta, kun suremalla mut kuitenkin, kun suree niin tulee jotain lisää onks siin mitää järkee kaikki mitä teen näkyy huomisen ja kaikki eilinen on yhä menneisyyt mut ne tuntuu syväl siks sitä joskus jaksaa vaan olla ja miettii kaikki asiat valmiiks ja mitä tekee sitten kun ihan täynnä ei kestä enään suruu ja kaikki kaatuu. Alamäes kandee ottaa paljo vauhtii koska ylämäki tulee aina olee vaikee jos niit pystys välttää niin kaikki ois helpompaa...