päältäpäin onnellinen, sisältä hieman hajalla. oskulaiset on rakkautta, mutta välillä asiat vain hajottaa.
OsCamp VII oli upeutta, uudet OsKandit on mielettömiä ja tulin hyvin paljon läheisemmäksi monen ihmisen kanssa.
hauskaa oli, pus<3
"hei käviskö, jos sä opettaisit mun miehelle miten saada tollanen kroppa, ja sä miten se osais pukeutua toillei tyylikkäästi kuten sä?"
"taikuri luttinen oli aika erilainen kun pienenä tv:ssä"
"no oothan säki arvokas ihmisenä"
"onko varkaus vähä jäljes sheivauksista?"
"jos mä katon tota sun kroppaa viel hetkenkää, nii mä en voi olla tulematta sun kans saunaan!"
onnellisuus ja itku. toivottavasti taas pian näkisi murusia. ikävä tulee teitä ja hartolaa.
mut ihanaa olla pitkästä aikaa yksin, kokonaan yksin. mikä hiljaisuus eilisen metelin jälkeen!
ja oliko meillä jotenki erityisen pelokas ja herkkä OsCamp porukka viimevuonna, vai oliko näil nykynuorilla vaan enemmän sisua?
ja mulle tuli himo iPhoneen.
väsy on kova. junakännitkin ehkä tuli vedettyä. mut muruset on kultasii<3