olen sinun
jos tahdot niin
olen sinun
kuin sydämesi
poukkoileva, raivokas
jos tahdot
olen sinun
minä haluan sinua
haluan vihata sinua
kaksiselkäinen peto
raivoaa tasangolla yön
pian unohtuu aika ja tila
ja nahkapeitto ja syyllisyys
ja rauenneilla kasvoilla
viipyy muiston pysyvyys
rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä
etsin jotain kirjaa johon luottaa, jossa meidät kerrotaan
alttaritaulun sävyt jotka koetimme niin huolella vangita
haalistuu ja kärsimykseen päätyy tämäkin näytelmä
olen sinun
jos tahdot niin
olen sinun
kuin sydämesi
poukkoileva, raivokas
jos tahdot
olen sinun
muistan unien eläimet
kuinka ne osaavat puhua
kuinka kultanaamioinen
hiipii käytävää