IRC-Galleria

Voi itku ku mul on niin hirvee ikävä!!! Mun rakas ihana kissa on poissa.. Ekat muistot on kai siitä kuinka meikäläinen pyöritteli peppuaan ja keppanan mielestä se mun vaippa näytti niin kivalta, että se laittoi etutassut kiinni siihen ja kulki mun perässä. Tunnetusti puin keppanaa myös nuorempana kaiken näköisiin vaatteisiin :) Raittaisiinkin se sai useasti tutustua, kunhan vaan kissankeksejä riitti niin keppana oli tyytyväinen. Se harvemmin nappas edes kiinni, kun sitä pienenä härnäs, se aina naukas varoitukseks. En voi vaan käsittää et se on poissa.. Se tuli meille kun olin 1v, siks tää varmaan tuntuu entistä pahemmalta. Nyt sen on kuitenkin parempi olla. Se on kuitenkin aina mulle se ykkönen ! <3 Voi ku sais viel kerran halii sitä.. Tomi oli sen kanssa viimeset minuutit kun piikki laitettiin. Mä en harmi vaan siihen ite pystynyt.. Se kyllä vielä Torstainakin jaksoi hypätä tomin syliin. Niistä kun tuntui tulevan niin hyvät kaverit, vaikka keppana osoittikin mieltään tomille sillon joskus vuonna -05 kun Tomi oli ekaa kertaa yökylässä. Keppana meinas että nyt meillä on jokin ylimääräinen mies talossa ja vaikka olikin kuuluisa isosta koostaan se sai itsensä mahtumaan Tomin takin hihaan ja tekikin sitten mojovat tehtävänsä sinne :) Se oli niin hyvä kissa. Tää on näiden eläinten kanssa sitten se harmillisin puoli.. Luopuminen. Nyt se saa kuitenkin rahassa levätä <3