Vah. Koko hemmetin pvä kenkättii koneja. Kahdestaan Henriikan kaa otettii Masilta ja Mahdilta takapäät ja Räpsy ympäri. Nyt on kieltämättä voima pois... Löin ihteäni jopajopa nahkanuijalla käteen ja raapasin purkuraudalla jäljet ranteeseen. Kannattaa osata. Tätä se on se hevosenhoitajan arki.
Lisäksi vielä ihku tallimestari päätti että minä ja Henriikkahan mennään viel liikuttaa parit kaakit. No mikäs siinä sitten. Jännityksellä odotetaan kenen selkään tästä joutuu. Ja ajamaan en lähe >.< en vaan jaksa tänää.
No mitäs tässä sitten enää. Illalla varmaan kaadun sänkyyn ja sammahdan.
Kiits. Taktak.