Kelle kuulut silloin, nyt vastausta ootan illoin,
mä saavun paikkaan aikaan odotettuun.
En koskaan saata tietää milloin
määränpäähän tieni vie tää matkanaisen vieraan tunnetun,
haaveissa vainko oot mun.
Saattaa, tää unta olla saattaa,
et tuuli toivon tuo taas ja hiileen puhaltaa.
Laivat, kai lähdet purjelaivaan, kai nouset päälle taivaan kunnes mä kysyä saan.
kertosäe