perjantai aamuna mulle soitettiin äitipolilta,että tulisitko tänään heti niin nopeasti kuin kerkeät, niin aletaan käynnistellä.uudet maksa-arvot oli labra käsitellyt, ja ne oli noussut niin hälyttävästi,että lääkärin mielestä paras saada vauva nopeasti masun ulkopuolelle.
sairaalaan tulin noin klo 11.00,kalvot puhkaistiin 11.25 (paikat oli 2-3cm valmiiksi auki), säännöllisiä supistuksia ei alkanut tulemaan,joten laitettiin oksitosiinitippa klo 13.50, jonka jälkeen supistukset muuttuivat samantien säännölliseksi.kivunlievityksenä sain epiduraalin noin kolmen aikaan.noin klo 17.25 oli paikat 8cm auki ja kivut oli niin kovia,että pyysin uutta annosta epiduraalia,supistuksissa ei tuntunut olevan taukoa ollenkaan.kätilö kun oli laittanut puolikkaan annoksen epiduraalia,muuttui kivut suunnattomaksi ja aivan älytön paineentunne tuli. sanoin kätilölle,että nyt on pakko ponnistaa,kätlö tarkisti paikat ja olin minuutissa auennut kahdeksasta sentistä kymmeneen!! ponnistusvaihe kesti 11minuuttia ja meni tosi hyvin! =) Veeran synnytyksessä olin ihan paniikissa,enkä osannut keskittyä ponnistamiseen vaan kipuun,mutta nyt tunsin,että olin tilanteen tasalla täysin ja käytin kaiken energian siihen ponnistamiseen. ja kyllä se palkinto vaan ihana oli :heart: kalvojen puhkaisusta meni siis 6tuntia 10 min ja säännöllisitä supistuksista 3tuntia 40 min.mies oli tässäkin synnytyksessä mukana suurena tukena ja turvana.
tikkejä ei tullut ollenkaan ja nyt muutaman päivän jälkeen tuntuu,että ei ois synnyttämässä käynnytkään! :D niin normaali olo jo kuin olla ja voi!Veerasta olin monta viikkoa kipeänä,kun tikkejäkin oli iso kasa.
vauvan kanssa kotiuduttiin eilen aamulla.on se vaan ihana olla kotona.Veeraakin oli jo hirmu ikävä kun kolme vuorokatta erossa oltu :'( aikaisemmin en oo yhtäkään yötä erossa Veerasta ollut.
