IRC-Galleria

Niin minä sinulle kuulun
Niinkuin meri ja tuuli
Jotka toisilleen luotuja on.
Niin minä sinulle kuulun
Niinkuin kyynel ja nauru
Joita elämä tulvillaan on.
Niin minä sinulle kuulun
Niinkuin vuoret ja niityt
Jotka maisemaan maalattu on.
Ja minä sinulle kuulun,
Läpi tulen ja jään,
Minä tulen ja luoksesi jään.

Ilman sua ois yöni ikuinen.
Saapuis kylmyys seiniin huoneiden.
Ja ilman sua jäis kipu kiivas,
Suru hiljainen.
Vain ikävän toisi huomispäivä,
Muistot eilisen.



Pois jos lähdet,
Tänne jäisi en.
Muuttaisin kauas,
Luokse unohdettujen.
Ei tarinamme huuhtoutuisi
Mielestäni pois.
Kuin kirjoitettu ainiaaksi
Kirjoihin se ois.

Kipua, pelkää en
Siedän sitä tiedän sen
Mutta kun katson sua
Mä olen tyttö hiljainen
Kietoa, tahdon sinut
Vällyihini nukkumaan
Ettei sulle tulis kylmä
Enää milloinkaan


Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Ja kylät joissa kohta herätään

Suru käy, kysymättä lupaa
Pöytään istumaan
Onko meistä toisiamme
Silmiin katsomaan
Sinä oot, pieni poika
Joka oottaa peläten
Jätät mulle pitkän pitkän
Pitkän kaipauksen



Nurkkaan tuulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Tuun pimeästä aamun hämärään

Nurkkaan tulilasin kyyneleet
Jääksi muuttuu niin kuin itsestään
Ohi kiitää pellot pientareet
Tuun pimeästä aamun hämärään

Kellot tehkää meille aikaa nyt
Kuulkaa meidän pienet hyräilyt
Rakastan sua tänään enemmän
Kuin koskaan ennen sen nyt käsitän

Minut ympäröin tyhjyydellä jotta voisin nähdä
Jotta oppisin itse mitä tunnen
Ja tietäisin sen
Nyt on mentävä yksin
Kulkee pitää ilman varjoo
Osan jäätävä taakse jotta toinen voi loppuun löytää

Tätä hetkeä kartoin,
Tätä väistin,
Tätä niin pelkäsin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika


Viimeiseen tiimaan
Tähän päättyy paljon hyvää
Paljon kaunista
Jonka raajat kuolleet on
Tän täytyy mennä näin
Vaikka tahtoisin kieltää
Koittaa säilyttää
Mutta tiedän et on turhaa
Armoo viivyttää

Pahat enteet hiljaisuuden kaiken täyttää
Niin tuskaisen läsnä joka hetki vaikka pään pois kääntää
Vaikka sulkisi silmät kuva
Säilyy eikä mee minnekään
Muttei silti tule luo vaan tuijottaa tuijottamistaan

Tämä tie meidät kaataa
Ei voi jatkaa
Ei voi olla näin
Sen on tultava loppuun
Nyt on aika

jamma jamma!:D

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
Että tuntisit oikeesti
Miten paljon sä haavoitit.
Ja miten kerran toisensa,
Jälkeen se nöyryytti.
Älä väitä ettei sulla ole muka muistoo.
Vai pidätkö sä mua tyhmänä,
Jolla ei ole väliä?
Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?


Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
Jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
Että noin voi tehdä toisille.
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
Sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan saman,
Jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä,
Palaakaan inhimillisyydestä?



Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mut sitä koskaan ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.
Yksi ainut katse jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Sitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja sitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
Sitä mihin oon päässyt ilman apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, en usko enää satuja.

Kumpikaan meistä ei oo eikä ollut kultaa
Vaikka me niin annettiin olettaa

Ei huomattu lainkaan
Et kuinka ollaan velkaa
Kuin vasta nyt kun nenää
Siihen painetaan

Kumpikin toistaan paremmin
Tiesi jokaisen vaiheen
Kumarrettiin kuvaa peilissä


Pahempi toistaan kumpikin on
Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan
Sokeina toistaa lausetta samaa
Kuinka ne on tässä oikeessa
Rumempi toistaan kumpikin teko
Eikä niitä tekemättömiksi saa
Eikä ne huomaa kumpikin on
Vain pahempi toistaan

Varmoina voimasta ja niin helvetin ylpeet
ilmeet kasvoilla me kaaduttiin

Synnytä uudestaan
Ei muuta kuin lauluissa
Kun jokaiselle jää
Laskut huveistaan

Kuningas ilman valtikkaa kuin on kuningatarkin
Vielä kumartavat peileilleen



Katkeemaan ei sitä mitenkään saa
Turhempaa ei oo olemassakaan
Huomaa vaan kun joku sanoo jotain sellaista
Mitä kuulla haluaa
Ei haittaa onko edes tottakaan
Oikeuttaa kalleintansa tuhlaamaan

Poissa elämästäni, poissa mielestäni
Pois kyynelistä, joita emme voi kieltää
Meidän täytyy niellä kaikki ylpeytemme
Ja jättää tämä sotku taaksemme
Poissa mielestäni, poissa sängystäni
Pois unelmista, joita meillä oli... ne ovat huonoja
Kerro heille, että minä tein sinut surulliseksi
Kerro heille, että satu meni pieleen

Yksi yö, ja vuodan verta
He kaikki tekevät virheitä, ja niin mekin
Mutta teimme jotain, jota emme koskaan voi muuttaa oikeaksi

Oon tehnyt asioita
joilla ei oo muuta tarkoitusta
kuin olla tikareita
jotka tarkoitettiin ainoastaan
sinuun uppoomaan

Antaisin anteeksi
jollen heikolta näyttäisi

Sun kärsivän tahtoisin


Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei suostuta edes tyhmyydestämme

Kun alta murtuu katu
Terävät reunat voidaan pyöristää
ettei jalkoihin satu
Mut sitä ei voi kiistää ettei se oo
hajonnut jo

Iskuja vyön alle
enemmän kuin muualle

Varkaalta varkaalle


Viisaus ei asu meissä
Ei rankaisu muuta tietämme
Luopumaan ei pystytä edes ongelmistamme

Tappaa ei ollut tarkoitukseni
vaan rampauttaa pysyvästi
niin että joka päivä muistaisit
joka päivä koko loppu elämäsi
missä teit sen minua koskevan virheen

voispa palata ajassa taaksepäin...

pidä ystävät lähellä,viholliset vielä lähempänä.. mutta joo..ei siitä sen enempää:D