vähän hyvä
> Eräänä yönä, viime viikolla, vaimoni ja minä koskettelimme toisiamme
> peittojen alla. Vähitellen tilanne alkoi käydä kuumemmaksi ja kuumemmaksi. Ja
> juuri sillä hetkellä, kun kuvittelin että päästäisiin asiaan, vaimoni sanoo:
>
> -Kuule...en haluaisi rakastella juuri nyt, tahtoisin vaan että rutistaisit
> minut syliisi ja pitäisit hyvänä...
>
> Tokaisen ihmeissäni:
>
> -MITÄ????
>
> Hänellä tietysti oli tähänkin vastaus valmiina:
>
> -Et nyt osaa ottaa huomioon henkisiä tarpeitani naisena....
>
>
> Tottakai luovutin ja rupesin nukkumaan.
>
> Seuraavana päivänä menimme ostoksille suureen kauppakeskukseen. Katsoin häntä
> sovittamassa kolmea kaunista, todella kallista asua. Ja kun hän ei osannut
> tehdä päätöstä, minkä ostaisi, ehdotin häntä Ottamaan kaikki kolme. Täysin
> liikuttuneena asiasta hän varovasti vielä tokaisee että haluaisi myös uudet
> kengät, jotka maksavat 400 EUR. Myönnyin tähänkin. Hetken päästä ohitimme
> koruosaston, jossa myytiin uusinta muotia olevia timanttisia rannerenkaita.
> Vaimoni katseli niitäkin niin liikuttuneena, että annoin hänen valita
> itselleen mieleisensä. Luulen, että hän luuli minun tulleen hulluksi, mutta
> ihan rehellisesti luulen, ettei hän siitä kovasti huolestunut. Ihan vaan
> testatakseen hän pyysi vielä mielettömän kallista kiinalaista maljakkoa
> laittaakseen sen takan reunalle. Hyvä, ettei pyörtynyt, kun myönnyin vielä
> tähänkin.
>
>
>
> Tässä vaiheessa hän oli jo totaalisen kiihoittuneessa tilassa, olisittepa
> nähneet hänen ilmeensä!!
>
>
>
> Ja tuolla hetkellä, hymyillen onnellisempana kuin hääpäivänämme, hän
>
> sanoo:
>
> -Eiköhän mennä maksamaan nämä kassalle!
>
> Oli vaikeaa yrittää pitää pokkaa, kun sanoin hänelle:
>
> -Ei rakkaani, en juuri nyt halua maksaa tätä kaikkea, haluaisin vaan, että
> rutistaisit minut syliisi ja pitäisit hyvänä.
>
> Ja sillä hetkellä hänen kasvonsa alkoivat muuttua raivosta ja vihasta
> punaiseksi.
>
> Lisäsin vielä tyynenä:
>
> -Et nyt osaa ottaa huomioon taloudellisia tarpeitani miehenä...
Hyvin sanottu!