IRC-Galleria

Paras viikonloppu pitkään aikaan<3

Olin Vallilassa kullan luona Lunan kanssa.
Perjantaina tultiin yhdeksän maissa tiksin juna-asemalle ja kulta haki meijät.
katottiin leffoi ja ei liikuttu minnekkää.

Lauantaina heräsin puol 6 Lunan kanssa ulos,
mut eihän se mitään tehnyt, kun oli autoja niin paljon
liikenteessä ja ratikoita yms.
Puol tuntii olin ulkona ja ku menin sisälle ni heti kusi eteiseen.
Pikkasen meinas palaa käpy, mut kulta nous ja siivos kuset.
sitten takasin nukkumaan.
Päivällä nukuttiin johonkin puol kuuteen ja luna meidän kanssa.
katottiin telkkaa ja käytiin hakee pitsaa.

Illalla puol 11 lähettiin käyttää Luna "pienellä" lenkillä.
No käveltiin eka kallioon ja sielt takasin vallilaan, mut kun oli niin hyvä ilma
ajateltiin kävellä "vähän" pidempi lenkki.
No mentiin sit keskustaa ja käytiin kattoo känniläisiä.
Eihän meist kumpikaan ollut koskaan siel kävellyt vaan autolla ajellut ni
mä luulin koko ajan minne Hebe oli menos ja Hebe luuli et mä tiesin minne mä oon menossa.

Löydettiin sit itsemme töölöstä ja sieltä suunnistin meidät oikeeseen suuntaan.
Kysyttiin kahdelta vartijalta, jotka oli töölön terveyskeskuksen eessä et miten päästään Vallilaan.
Ne katto meitä ku urpoja ja toinen sano:

V: Vallilaan täältä? ja meinasitte kävellä?
H: joo...
V: no itse en henkilökohtaisesti kävelisi tuota matkaa, mut tuolt pääsette rautatieasemalle ni sielt varmasti menee busseja ni menkää sil.
H: öö.. okei.? kiitoksia.

No jatkettiin matkaa ja naurettiin koko ajan sille vartijalle.
Käveltiin kumminkin kotiin ku eihän siit ollu ku 4km.
Pikkasen jalat huus tosta matkasta armoa, mut tulipahan lenkki tehtyä.
Puol 11 lähettiin ja vartin yli 3 oltiin kotona.
Et se siit pienestä lenkistä sitten :DD
Ja matkaahan ei tullut, kun semmonen 15-20km ku käveltiin eka vallilast kallioon, sielt takas vallilaan, sit keskustaan, koko ydinkeskusta ympäri ja sit takasin vallilaan. :D
Hauskaa kuitenkin oli.

Sunnuntaina ei sit oikeastaan tehty mittää, muut ku ulkoiluttu lunaa yms.

Ihan paras reissu ja nyt kultaa kauhee ikävä<3
Luna käyttäytyi koko matkan nätisti, vaikka uudet jutut olikin jännittäviä
ja junamatkatkin sujui loistavasti :))

tulis jo perjantai..

sitten illalla suoraa kuskiks.
muru lähtee huomen takasi mut sit perjantaita ootellessa<3
Juhannuksen jälkeen alkaa cumuluksessa työt.. <3

tiistaina vuos villen kuolemasta.
kaipaan edelleen..<3

nyt ku toi luna rauhoittuis ni sais itekki nukuttua :D

kuskina on vaan niin hauskaa :DD
varsinkin sen jälkeen ku on saanut kaikki heitettyy himaan.

M: vois lähtee himaan.
N: jos nyt kumminkin mentäis aamukahville kessolle eka.
M: mennää.

Kuskien kokoontumispaikka aamuisin,
voi vaihtaa kuulumiset et miten ilta meni
ja kuinka sekopäitä ihmiset taas oli :D

Thanks pojat :)

hulluja ihmisiä :DD

kaikkea sitä näkee ja kuuleekin.

Must tuntuu et mä vaan lipeen ja lipeen
Niin paljon puuttuu, niin moni muisto tekee kipeet
Oon juuttunu paikalle, aika menee ripeet
Mieles kummittelee menneet ja katkenneet siteet
Sillat on palanu, on vaikeet uusii rakentaa
Mun on lähettävä pois ettii jotain parempaa
Just nyt mikään ei tee must tääl onnellisempaa
Tääl jengi näkee pinnan, muttei sen taa
Tai ehkä joku näkeeki, mut en vaa tiedä et kuka
Ja nyt joudun elää sen kaa
Ja nyt mä haluun vaan, kauas, kauas pois täältä
Haluun vaa ottaa rauhas ja selvittää päätä
Pysähdyn ottaa happee ihan vaan hetkeks
Ja taas löydän itteni uudest risteyksest
Ku löydän sen tien mis saan sen liekin palaa taas mun sydämeen
Sit vast on mun aika palaa
Mut nyt mä lähen

Joskus sen käsittää,
kun menettää jotain
niin tärkeää.
Jotain arvokkaampaa,
kuin raha
Jotain kauniimpaa ja niin tärkeää.

Ei ole pakopaikkaa enään minne mennä,
ei paikkaa jonne paeta tätä pahaa maailmaa,
eikä ystäviä siellä odottamassa iloiten.

En hevosten hörinää enää kuulekkaan.
En tuttuja kasvoja näekkään.
En kavioiden kopsetta kuulekkaan.

Vain muistoissani heijastuu.
Tuo keltainen talo ja talli punainen.

Joskus se koti toinen,
pakopaikka jossa murheet unohtaa pystyi.

Nyt sanat kaikuvat siellä,
muistot kaikki rakkaimmat siellä.
Mutta palata sinne ei voi.

Mutta muistot säilyvät aina,
ne kätketty on sydämiin aina.

Jotkut muistelevat porukalla hetkiä noita.
Minä muistelen yksin täällä.

Parhaimmat ajat vietin siellä
ja ne muistaa tahdon nyt ja aina.

Vaikkei helppoa ollutkaan aina,
toinen koti se oli aina.

Kaipaan hetkiä noita
ja valutan kyyneleitä monta.

Kiitän kaikkia kuluneista vuosista ja hienoista hetkistä.
Tulen muistelemaan aina lämmöllä niitä aikoja ja hevosia mahtavampia.
Kiitos, että sain olla matkassa mukana hetken ja kokea kanssanne paljon
asioita. Nyt jatkan matkaa ja muistelen noita hetkiä rakkaimpia.

Kiitos eniten Ritulle ja Ninjalle, että teitte tämän mahdolliseksi
ja sain tutustua mahtaviin ihmisiin + hevosiin.
Olette sydämmessäni aina.
Kaikkea hyvää jatkossa teille.