mun poika jätti mut, mä luulen et nyt tä on lopullist,
ja haluun kadota kaupungist, vittu en nää selväst eteen,
vittu näit kyynelii, ne pyyhin mun kämmeniin, ja tä sade pistää hoippuu,
en tiiä, voiks mikää ihmekkää saada mua enää toipuu,
on pimeet, ja sokeena ilmaan huudan sen nimee,
putoon polville silleen et tekee kipeet ja ihmisten katseet käy mussa,
mudasta nousen vaivoin, se poika oli ainoo syy miks painoin ja painoin,
nyt ei oo mitää, paitsi näit pastillin näkösii, ei kuulemma hääppösii mut sanottii et toimii,
ja vaatii voimii et saan tän paskan alas,
täst päiväst ei tullukkaa sitä mitä luki almanakas,
voisin tänää kokonaan tän pikkupussin tyhjentää, edetä kohti jtn tyhjempää.
tuntuu pahalt, sydän lyö ehkä liian kovast, en haluis lohtua vaan lämpöö,
ei taida enää kauaa löytyy vääntöö, vitun kipu mun sisäl, mietin sitä yhtä,
EN ANSAINNU SITÄ, MUT ILMAN SITÄ MÄ OON TYHJÄ.
miksen saa tapaa sitä poikaa lisää, ei mul oo mitää, jos ei mul oo sitä, eikä mul oo.
ei tääl oo enää ketää, mut vaiks en nää, kuulen uhkavaa ääntä lähenevää, mut en pelkää,
ne tulee mun luo, ne sanoo et ne haluaa satuttaa, yks isku valot sammuttaa.
noh tollanen oli mun päivä. :( mietin vaan ja ikävöin sitä yhtä. noh toivottavasti se saa nyt
jtn parempaa, jtn mitä mä en voinu tarjota. haluun vaan sen onnea. oot tärkein kulta <3