Nooh treenithän meni ihan.... ööö... riippuu miltä kantilta kattoo... :D
Muiten joukkoon ei menty ollenkaan, vaan ihan omaa tahtia totuteltiin...
Eli siis keskityttiin kentän laidassa siihen, että Mersu ei hermoilisi, vaan osaisi rauhoittua.
Nimittän neiti tressasi ihan kympillä, namitkaan ei kelvannut, hilseili niin paljon, että hyvä ettei muuttunu valkoseksi koko koiruus... :D Ja ympäristö ja muut koirat kiinosti/kauhustutti...
Eli ens kerralla pitää ottaa vaikka maksaa, kieltä, sydäntä tjs.
Sitten kun saatiin tilanne vähän rauhallisemmaksi, niin otettiin kontakti harjoituksia ja ne meni sitten ihan hyvin... Ja vielä lopuksi VIHDOIN JA VIIMEIN onnistu sivu ja seuranta muutaman kerran, ja siinä vaiheessa olin ylpeä! :)
Eli työtä on kyllä helvetisti... mutta pikkuhiljaa...
Varmaan kaikki katto, et toi on joku ihan hullu toopelmanni ja eiks sitä oo yhtään koulutettu...Mutta, kattokoot eiii haittaa, me vielä näytetään! :D
Tietysti se leikkaus taas katkasee vähän, mutta voipi olla että siitä on hyötyä kyllä pitemmän päälle... kun saa ton hormoonihirmun hormoonit tasasemmalle....
Ja sitten voisi alkaa käymään kaupungilla, missä olisi enemmän hulinaa jne. totuttaa enemmän erilaisiin ympäristöihin, niin voisi auttaa tuolla kentälläkin, ei olisi niin turvaton olo koiralla...
Ja tietysti treenaamaan kotona ahkerasti! Minähän en lannistu, vaan yritetään... vaikkakin tässä on leikkauksia edessä meillä molemmilla... : )
(Siis oonhan mä Mersun kanssa treenaillut ja alkeet sillä on jonkin laisessa mallissa, mutta tuolla kentällä....mhh.. kaikki on toisin! ;) )
Eli ehkä kentällä kulunein lause, "Kyllä se kotona sen osaa, mut...." :DD