Tänään kun ajelin autoa ja pohdin samalla maailman menoa. Omaa ja läheisten elämää, mennyttä ja tulevaa...
Niin havahduin kun radiosta tuli Hectorin biisi, sopi vaan siihen hetkeen niin hyvin... Taas alko miettiä asioita eri kantilta ja miten voisi tehdä tulevasta paremman.
***
Näitkö vanhan miehen,
Joka kärryjänsä työntää.
Niihin kamaa haalii,
Mikä muilta yli jää.
Silmissään vain menneisyyttä,
Sodat, joihin joutui syyttä.
Eilisiin lehtiin valheet eiliset jää.
Niin kuinka siis voit edes väittää
Sä, että yksinäinen oot.
Jos halki kaupunkimme kuljet
Ilman että silmäs suljet,
Huomaat, että sentään
Lähes onnellinen oot.
Ootko nähnyt miehen,
Joka toista miestä etsii.
Seuraasi hän tahtoo,
Häntä katsot inhoten.
On silmissään vain pelokkuutta
Arkaa rakkaudettomuutta,
Ymmärrystä hieman
Hän pyytää vaieten.
Ootko nähnyt naisen,
Joka ruumiinsa on myynyt.
Hän asemalla seisoo
Tyhjä sydän kädessään.
Autiot on silmät nämä,
Hymy tuskan jähmettämä.
Hän ei edes muistaa voi,
Kuinka itketään.
Ootko nähnyt pojan
Alta kahdentoista vuoden
Jossain hourailevan
Joku pullo kädessään.
Tinneri tai alkoholi,
Missä isä, äiti oli,
Kun lapsi öisin heräs
Märkään, pimeään?
Niin kuinka siis voit edes väittää
Sä, että yksinäinen oot.
Jos kuljet kanssain halki slummin,
Puhut ehkä harkitummin.
Huomaat, että sentään
Lähes onnellinen oot.
***