IRC-Galleria

Pää räjähtää. Poskia jomottaa. Hampaat kipeät. Korvat lukossa. Kuumetta ja yskää.

Rasmuksella silmät punottaa ja rähmii. Korvia vihloo ja on lukossa. Kuumetta ja yskää.


Olisiko tarjolla vielä jotain kivaa vaivaa pään alueelle?

Eiköhän ne taudit rupeais jo riittämään..

Koska luit tämän viestin,sinä kuolet perjantaina rakkaimpiesi edessä,

ellet jatka tätä viestiä laittamalla sitä päiväkirjaasi 50 sekunnin aikana,

mikään muu sinulle luvattu asia ei voi pelastaa

Kaksi tyttöä (sisarukset) viettivät rauhallista koti-iltaa dataamalla, kun isä juopotteli. Tytöt aikoivat valvoa koko yön mm. dataamalla, ottamalla valokuvia kännykällä ja katsoen leffoja. n. klo 2:20 tytöt alkoivat ottaa kuvia ja huomasivat joka kuvassa olevan sama hahmo. aluksi he ajattelivat sen olevan vain jokin heijastu, mutta huomasivatkin, että hahmo tuli joka kuvassa koko ajan lähemmäs ja
kasvot selventyivät. yhtäkkiä isä alkoi huutaa omassa huoneessaan jolloin toinen tyttö lähti katsomaan mikä isällä on hätänä. Se olikin vain ollut pahaa unta ja kaikki oli hyvin. Vai oliko?

Kun toinen tytöistä palasi takaisin huoneeseen hän löysi vain kameran lattialta ja huomasi siskonsa kadonneen. Kamerassa oli kuva, missä oli vain se sama hahmo joka oli muissakin kuvissa. Tällä kertaa se oli
yksin. Tyttö juoksi hädissään isänsä luokse, mutta huomasi hänenkin olevan kadonnut. Tyttö palasi hädissään huoneeseen ja alkoi ravata ympäri huonetta miettien soittaisiko poliisille, mutta tuli toisiin ajatuksiin ajatellessaan, että poliisit eivät uskoisi häntä. Tyttö kummiskin ajattelee kaiken olevan unta ja menee nukkumaan.

Naapurit huomaavat, että talossa ei ole elonmerkkiäkään vaikka sähkölaitteet ovat päällä. Silloin he päättävät soittaa viranomaisille. Poliisit tulevat. Menevät taloon sisään, mutta talossa ei ole sieluakaan. Vai onko?


Tiesitkö, että juuri sinä olet siinä samassa talossa juuri nytten. (Ei kannata ottaa valokuvia)

HUOM! Jos et kopioi tätä omaan päiväkirjaasi minuutin sisällä sinulle käy samalla tavalla kuin tarinan tytölle, koska tapahtumasta on tasan 18 vuotta

Soi päässä prkl

Kerrankin olen täysin sanaton..

Istun itsekseni ravintolan ulkopuolella ja polttelen tupakkaa. Tien toiselle puolelle ilmestyy ihanassa pinkissä tuulipuvussaan vanhempi rouva. Hän lähtee ylittämään tietä ja tulee kohti.
"Tulin katsomaan kun täällä ihan itseksesi istut."
"Joo, odottelen työkaveria"
"Jaa jaa, minä tuolta kauempaa katselin että täällä on joku pienempi poika."
Hän jatkaa matkaa.. PIENEMPI POIKA!!!WTF! En mä nyt mikään jätkä kuitenkaan tietääkseni oo..

Noin kolme minuuttia myöhemmin näen että nurkan takaa lähestyy auton valot, tiedän että ne on varmaan ne poliisit jotka just silloin meni liikennevaloista kun se rouva pomppas sieltä pusikosta.
No nehän ne.
"Iltaa"
"Iltaa, iltaa"
"Pääseekös neiti kotiinsa?"
"Khyl. Kaveria odottelen ja autokin on tossa..."
"Hyvä juttu.."
Jatkavat matkaansa.
Heille näytin varmaan joltain yksinäiseltä, humalaiselta teinitytöltä, jonka maailma on hylännyt ja mutsikin on potkinut pihalle...




Olihan piristystä pilviseen yöhön...

On opittava vivahteet;
kuiskaamaan, kun huuto ei kuulu
vaikenemaan kun sanat eivät auta.

On opittava kysymään tunteilta kun äly ja tieto eivät puhu totta.