Kohta on sit muutto edessä. Ei ollu keritty pitään edes varsinaista, virallista esittelyä ku jo ekana pvänä ku kämppä oltiin laitettu myyntiin se meni. Pariskunta joka tuli tätä samana pvänä kattomaan, oli sanonu et he haluu tän, ja tekee tarjouksen!
Mut on meillä 2kk kuitenkin vielä aikaa asua tässä.
Sääli sinänsä muuttaa, ku nähty tän kämpän eteen niin paljon vaivaa ja tehty just kaikki huoneet ja muu sellasiks ku haluttiin. Pää on nyt niin sekasin et ei varmaan edes uni tule, ku päässä pyörii tuhat asiaa. Ku omalla tavalla en haluis tästä luopua. Mut se on paha tässä vaiheessa alkaa sitä miettimään ku kämppä on kert jo myyty, ja paperit allekirjotettu. Täällä asumisen aikana on vaa tapahtunu niiiin paljon kaikkea ihanaa, ja aivan uutta..:)
Mut eiköhän tää tästä. Mul on vaa tapana tehä jokasesta asiasta niin dramaattista. Kaikesta tuntuu olevan vaikee luopuu. Oli se sit auton vaihto tai mikä tahansa. Ei ihan jokaseen asiaan tarvis kiintyä..:)
Ja rivitaloon muuttamista ei enään edes harkita. Kyl jotkut naapurit osaa olla v***n idiootteja. Suurin syy muuttamiseen on just naapurit. Tässä taloyhtiössä ei tunnu asuvan ku kateellisia kyttääviä vanhoja ämmiä!! Muutaman kanssa tulee hyvin toimeen, ja ne kenen kanssa ei tulla ei johdu meistä, vaan siitä ku niillä on ihan oikeesti joku ongelma mm. meitä kohtaan. Kuka tietää mistä johtuu, me ei ainakaan olla mtn tehty ettäkö siitä johtuis. Nousee oikee verenpaine ku ajattelenki muutamia!! Ja täällä en viitti avautua enempää tai sanoa mitä oikeesti niistä ajattelen..
Ettei sit vahingossakaan tule mtn sen enempää;)