Hän kulkee rinnallasi - toisinaan vähän
kauempana,
toisinaan ihan lähelläsi,
käsi sinun kädessäsi.
Eikä ystävyys katoa,
vaikka välillä on aikoja
taikka pitkiäkin matkoja;
hyvillä ystävillä on aina
toistensa sydämessä sija.
Ystävä on valmis auttamaan,
huolet kanssasi jakamaan,
sekä hetket ilon ja onnen.
Kas, murhe puolittuu jakaen
ja ilon, riemun koet tuplaten
seurassa hyvän ystävän.
Mistä tunnet sä aidon ystävän?
Silmien iloisesta tuikkeesta,
hellästä halauksesta
ja sydämestä kultaisesta.
Mutta hyvä sinun on muistaa
ja oikein oivaltaa:
et ystävääsi voi omistaa
etkä liekanaruun ripustaa:
on ystävyys kahden ihmisen
aina vapaaehtoinen.
Ystävyys on silloin parasta,
kun toista et tahdo kahlita
etkä mitään häneltä vaatia,
vaan annat hänen hengittää
ja tarpeen mukaan myös etääntyä
tosi ystävyys pystyy sen kestämään.
Ja jälleen, kun polut yhteen johtaa,
riemumielellä ystävät toisensa kohtaa.