Sama naama ku ennenki lävistyksineen, samat oudot väriset silmät, sama nenä, samat huulet... Mut ei kuitenkaan mä.
Peilistä katto takas ihminen joka on muuttunu toisten tahdon mukaan sellaseks ku ne haluaa. MÄ EN OO SELLANEN! Mä en kumarra ketään koska sillon näyttäsin persettä toisille. Tämä mun peilikuva oli tehny sen, mitä mä en voi ees kuvitella..
Hiukset oli laitettu nätisti nutturalle ja värjätty "aikuisen" hiuksiks. Meikkiä naamassa vaan sen verran että näyttää luonnolliselta. Naama peruslukemilla, ei virnettä, ei hymyä, ei mitään..
Ja tän on saanu jotku vitun appivanhemmat aikaan ! Ne paasaa mulle joka vitun kerta että mä näytän ja käyttäydyn ku joku teiniäiti ja et mun pitää olla aikuinen ku mulla on lapsi. Ja mä oon sokeasti totellu.
En enää nää kavereita niin usein, en hengaa kaupungilla ja jumita siellä koko päivää frendejen kanssa puhumassa paskaa ja istuskelemassa turhan päiten. Tajusin mtien paljon oon joutunu jättämään pois.
Mun identiteetti on totaallisesti hukassa. Mä en oo enää oma itteni. Mä oon joku ihan toinen ! Mä oon ku joku muottiin painettu muija joka vaan tekee niin ku sanotaan, ei niin ku ite haluaa.
Anteeks rakkaat, oon laiminlyöny teitä. Ja osalle huutanu et aikuistusit säki vittu joskus! ja vaan sen takia että mun on käsketty olemaan aikuinen ja ku oon ollu ni mulla on naksahtanu totaalisesti päässä. MÄHÄN OON VASTA 19 VUOTTA PERKELE ! mulla on oikeus vielä olla teini ja tehä mitä teinit tekee vaikka olenkin äiti.
En siis tarkota sitä että unohtaisin lapseni vaan sitä että voisin oikeesti välillä relata ja oikeesti ottaa iisisti enkä hermois koko aikaa et nyt on ruoka-aika, vaipanvaihto, kylvetys, päikkärit, jaaha itketään, leikkimään yms.
Mulla ei oo ollu omaa aikaa taas ollenkaan. Oon kahlittuna täällä neljän seinän sisällä ja kihlasormus polttelee sormea ja kieltää menemästä minnekään.. Laittas ny mulle vielä päälle vankilapuvun ja pallon jalkaan ni ois täydellistä !
..Huoh..
Itkettää ihan vitusti... ja vasta nyt tajuan miten yksinäinen todella olen..
... apua... :'//