Pahaa mä sulle tahtonut en, silti mä tein sulle sen.
En tahtonut sun olevan onneton silti sun sydän nyt
särkynyt on.
Rakas anna mulle anteeks, sun kanssa mun oli hyvä
olla. Mutta kun susta vain tuntui ain et sä oot täys
nolla.
Mä tästä maailmasta selviä en, mulle annettiin
mahdollisuus mä tuhosin sen. Mua ei vaan luotu lentämään.
Nyt ymmärrän sen ja paljon enemmän. Tää maailma opetti
mulle sen.
Mä toivon et me viel tavataan ja silloin myöskin kovasti
halataan. Siihen asti hyvästi rakas, sua mä en enään ikinä
saa takas.
En tahtonut satuttaa. Kulta silti sun sydän on palasina
kuin särkynyt kristallilasi. Mä en vaan voinu muuta. Itkin
itseni uneen, pitkin siltaa kävelin ja putosin. Aamuisin
mua ei saanut heräämään, hei kulta tähän mä jään.
-Näkemiin ♥