haluan mun vapauden takas,
tuntuu silt et mut olis sidottu kii,
kii nii kovi et mun riuhtomiset ei riitä,
oon jo isotyttö,
tiedän mikä on oikein/väärin,
mitä ei saa/mitä saa tehdä,
tajuan sen liiankin hyvin,
mut saa sitä joskus hauskaa pitää
ja sitähän ei ymmärretä.
en tiedä mikä siin ymmärtämises on niin vaikeet,
oon yrittäny selittää ja selittää,
vääntää rautalangast vaik mitä hienoi taideteoksii,
mut ei,
ei tajuu ni ei tajuu,
en enää tiedä mikä siihen auttais ja
oon jo liian väsynyt tähän,
en enää jaksa tätä paskaa,
enkä tiedä mitä teen kku oon näin loppu,
toivottavasti mitään hirveen tyhmää.