Onnettomana minä suren,
aina suren,
elämän tuskaisuutta.
Sä et voi raottaa pimeän verhoa,
että näkisin valon.
Sä et voi käskeä mua
olla pudottamatta kyyneliä lattialle,
likaamasta sitä.
Mä itken ja suren,
olen aina onneton.
Kukat kuihtuvat silmieni edessä,
kuoleman kellot lyövät viimeisen tahdin.
Päivä pimenee,
aurinko sammuu.
Valon kukat itkevät,
nekin kuihtuvat.
Kuoleman kellot lyövät kovempaa,
pimeys, syvä pimeys.
Hiljaisuus.
Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä?
Minä uskon,
mutta en usko siihen,
että rakkaus onnistuisi.
Ainahan sitä voi rakastaa,
mutta ei aina saa haluamaansa.
Katson veren punaista väriä,
joka peittää käteni.
Tuskan viillot ranteissani
ei kuolemaa voi pysäyttää.
Veri valuu lattialle,
tyhjentää minut elämästä.
Viimeiset kyyneleet vereen putoaa,
ne hukkuvat.
Heikko henkäys suustani
ja elämä on kadonnut.
Anna anteeksi elämä,
että hylkäsin sinut.
Hylkäsithän sinäkin minut
Oletko kanssani kuolemaasi saakka,
oletko vielä senkin jälkeen?
Sillä minä pysyisin kanssasi,
vaikka kuolisin.
En haluaisi,
että kuolema meidät erottaisi,
joten eläthän kanssani tuonpuoleisessakin?
Minä katselin kostein silmin merta,
kastelin selkäni verellä
ja nousin ilmaan punaisin siivin.
Punaista sadetta.
Rakkauden sirpale puhkaisi sydämeni
se lensi läpi selkäni.
Haavoitti siipiäni.
Maahan osui salamana.
Lensin kuin pääsky,
putosin kuin kivi.
Ja kaiken sinä aiheutit.
Rikoit yksinäisen sydämeni,
irrotit jalkani maasta
ja päästit minut kuin lehden tuuleen
Joku toisen sanominen tai mielipide nostattaa sinussa voimakkaita tunteita. Koeta pukea tunteesi sanoiksi vaikka asiaan puuttuminen pelottaisi. Et ehkä saa sanomaasi perille, mutta vakuutat kuitenkin itsesi. horoskooppi tänää..pitää paikkansa jotenki joo..
Tahtoisin kertoa sinulle,
kuinka paljon sinua rakastan.
Tahtoisin kertoa suuresta ikävästä,
jota sydämeni huutaa.
Tahtoisin kertoa kuinka paljon itken takiasi;
hukun kyynelten valtamereen.
Suljen kaiken haaveiden suuren portin taakse;
se huokaa ikävästä.
Ja sinua katsellen viillän sydämeni riekaleiksi.