IRC-Galleria

Aurinko
niin kauniina
vaikka talven nujertama
yrittää herättää
värejä jo horrokseen vaipuneita
yrittää luoda värejä värittömään
niin voimakkaana
niin kauniina
luoden muistoja yksinäisestä kesästä

Aurinko
kullalla värjää
hiukset
tytön ja pojan
toisilleen kihertävät ja kujertavat
kuin kyyhkyspari keväällä
toisilleen luodut

Aurinko
saa sut virnistämään
kauniilla säteillään
valaisee sua kuin Valittua

Mut on yksi
joka aurinkoa
voimakkaammin
kirkkaammin
kauniimmin
loistaa

Sun hymysi

Se mun värini herättää kuolleista
saa mut häikäistyneenä hymyilemään
saa mut tuntemaan lämmön sisälläin
uskomaan paha on voitettu
kaikki on hyvin

Olet mun aurinkoni
mä vain kukka joka nauttii jokaisesta säteestäsi
kurottuu kohden
saaden sulta takaisn talven viemän
elämän ja ilon
syyn tulla kouluun

Aurinkoni.

googletettu: "Terhi on"

Terhi on...
-jo vuosia ollut markkinajohtaja pienvenesegmentissä
-vahvasti näkyvillä osastolla 3c3.
- ehtinyt olla monessa mukana. ...
-jäänyt suomalaisille melko vieraaksi. ...
-tehnyt oman uransa Saksassa kuitenkin aivan itse. ...
-edennyt tulisen tammansa kanssa hitaasti ja harkiten
-nyt 29-vuotias. Hän on valmis....
-toiseksi vanhin neljästä lapsestamme ja oli jo pienenä aktiivinen ja terhakka. ...
-selvinnyt onnettomuudesta samalla sisukkuudella
-oikeasti tyttö ja nämä poikkeavuudet on hoidettavissa. ...
-valmistanut keinuhevosia kohta neljä vuotta
-tuon tuosta rankattu Suomen seksikkäimpien rokkareiden joukkoon. ...
-patenttiassistentti
-KOTONAAN KAIKILLA VESILLÄ.

et semmosii tuloksii juu... :D

kaikki on jossain eteläs viiettämäs lomaa ku mä istun tääl yksin ilman kaverita koneella ja katon vierestä ku tuuli kaataa puita... vois mennä ulos seisoo sateenvarjo auki, jos vaik se tuuli kuljettais mutki täältä pakastimesta pois johonki sulamaa... sillee niinku Nasun... joo! hyvä idea! ^^ joku saa tulla sit hakemaa mut alas puusta... okeiheppamoi.

Aamun rumuus pois loitsulla.
kouluun nätimpänä.
Aamuisin nätein.
Päivällä jo hieman suttuinen.
Ainut uhka.
Niin viaton asia pahin uhka.
Painajainen.
Joka murtaa loitsun.
Uhkaavana tummia pilviä.
Unelmat edes hieman kauniimasta ulkomuodosta haihtumassa pois.
Juoksen.
Paniikki.
Älä ole lähellä..kiltti..
Tip.

Tip.

Tip.

Rapinaa. Ropinaa.

Hiukset kihartuu kosteudesta.
Jyrinää.
Juoksen kovempaa.
Kiskon huppua päähän.
Paita ja puntit on jo märät.
Miksei missään näy suojaa?
Auttakaa joku!

Raiskaus!!

Ei helliviä lämpimiä suudelmia ja kosketuksia
vaan kylmää pieksentää vasten kasvoja.
Luovutan.
Turha enää juosta.
Sade on raiskannut mut rumaksi.
Loitsu on poissa.
Valkosesta paidasta loistaa läpi vaaleenpunaset rintsikat.
Hiukset roikkuu raskaina vasten poskia.
Pian kihartuvat rumiksi.
Mut on häväisty keskelle katua.
Älä katso mua. Pyydän.

Riehun.
Potkin.
Hakkaan.
Kiukuttelen.
Kiinni pysyy mun oma lasivankila.
Keijun siivin yritän karata. Mut liian korkea.
mun voimat ei riitä ylös asti.
Lysähdän polvilleni.
Muut lähelle yrittäneet karkottaa kylmyydellä pois.
Kukaan ei jaksa enää yrittää auttaa mua särkemää mun lasivankilaa.
Vai eikö muut huomaa että oon sielä sisällä?
Kaikki kiertää vaan kaukaa kylmyyden.
Itken.
Kevyt ääni hiljaisuudessa.
Pysähdyn kuuntelemaan.
Askelia.
Joku.
Kaukana vain hahmona.
En ole varma onko edes kaltaiseni..
Lähempänä.
Mua kohti.
Poika.
Repaleiset siivet. Silti vahva.
Tahra poskessa.
Keihäs. Miksi?
Ethän ole edes soturi...
Et soturi joks kylmästi tappaa.
Iskee keihään läpi sydämen.
En erota sun kasvoja selkeesti.
Kuin tuhriintunut muistikuva.
Astut ihan mun lasivankilan vierelle.
Kädet vastakkain.
Vain kylmä lasi välissä.
Silti tunnen kätes lämmön.
"Auta mua"
Hymyilet.
Lasivankila haihtuu höyrynä pois.
Sun hymy sulatti sen pois.
"Tule"

...ja me lennetään pois sylikkäin.

Hei soita mulle iltaisin se laulu,
johon lapsena nukahdin,
sen jo unohdin.
Opeta tekemään se,
mitä koskaan itse en uskalla,
minä sinua suudella.

Tuo mulle pieni lapsi,
joka kertoisi sen,
mikä on tärkeää,
en sitä itse nää.
Opeta minulle se leikki,
jota pihoilla lapsena leikittiin.
Kuvia selkään piirrettiin.

Vie minut takaisin betonikaupunkiin,
jonka varjoihin kadottiin.
Hukuta minut silmiisi yönsinisiin,
jättiläisen suolakyyneliin.

Pysäytä kellot siihen hetkeen,
kun sinulle antaudun,
ikuisesti mä olen sun.
Vie sinne missä kauan sitten
kadonnut hämärä ilta peittää
mun lumiset lapsenkasvot.

Vie minut takaisin betonikaupunkiin,
jonka varjoihin kadottiin.
Hukuta minut silmiisi yönsinisiin,
jättiläisen kyyneliin.
Vie minut takaisin lapsuuden ensilumiin,
syksyn varjoihin piteneviin.
Opeta minut uskomaan ihmeisiin,
ihmislastemme kuiskauksiin.

(Olavi Uusivirta - Betonikaupunki)

Ja sama kylmä taas,
mua edessäni odottaa,
mun sielun koittaa tavoittaa
Ja välimatka pitenee
ja peliaika vähenee,
paha peto mua suutelee

Älä lausu rakkausrunoja,
mä näen niistä painajaisunia
Älä katso silmiin paljastun,
olla haluaisin haluaisin vain sun

ajatuksia.
muistoja.
asioita menneisyydestä kaivettuna esiin.
Joskus aikoja sitten.
Asioita jo unohdettuja.
ihminen ja ihmisiä rakkaita.
hänen ja heidän kanssa koettuja muistoja.
kauan sitten.
leikki muuttuu kyyneliksi.
vierii pois poskea pitkin.
miten joku yksittäinen levy voi saada aikaan
niin suuren tunnekuohun?
unoihdettu asia kuin yhteisestä sopimuksesta.
"ei sit kerrota kellekkää.."
palaa mieleen monen vuoden takaa.
oma satumaa.
oma mielikuvitusmaa ja mielikuvitusystävät.
kaksois elämä.
Mahdatko sä koskaan ajatella sitä?

"ja sinä olet niinkuin eilenkin
kuvina
ja silmien lumeina
seinille varjoja heijastin"

kaikki muistan kuin olisivat äsken sanottu tai tehty
"Listen baby I´m sorry..."
Joskus päätettiin unohtaa koko juttu.
Heittää syrjään.
Yksi pieni murto-osa päätti hypätä esiin palauttaen tuhansittain muistoja.
Kävelyt Central Parkin talvisilla kaduilla.
murhat, ryöstöt, onnettomuudet.
Ihmissudet ja vampyyrit.
Riitoja ja rakastumisia.

Taikuutta.

Nyt liian vanha leikkimään.

Leikkiminen loppu!
Myös muut ajatukset ja muistot pois.

Miksi lobotomia on kielletty?

"Tässä on dinosaurus
tässä on krokotiili
niinkuin silloinkin
kun kelloissa viisarit liikkuivat hitaammin.."

"Wonderful human beings...."
Ohi kiitää vihreää, metsää.
Järvet tyyninä kuin silkki, villeinä kuin kesyttämätön ori.
Vastaan tulee autoja. Paljon autoja. Vähän autoja.
Välillä kuin yksinäinen ratsastaja ajetaan karkuun hälyä ja muita yksinäisiä ratsastajia ja laumaeläimiä...
"melt into the ocean..."
Taustalla Nova, päässä mp3-tiedostoja kulkee korvasta korvaan.
"Kiss me here, touch me there..."
Auringon kirkkaat säteet sokaisevina. Pakkp laittaa verho ikkunaan.
Lehmiä. Hevosia. Peltoja. Järviä. Metsiä.
Horisontit kauniina.
Istuminen puuduttaa.
Paljon ajatuksia, telepaattisia viestejä toiselle puolelle Suomea.
Ikävä. Tietokone. Kissa. Gerbiilit.
Itkua puhelimessa.
"Entä jos se on kuollu...*nyyhkäys* Mä tarviin psyykkistä apua..*toinen nyyhkäys*"
Melkein 5h turhaa istumista.
Pois mun elämästä.
Koulussa kavereille: "Ajoin lomalla läpi Suomen"
Väsyttää.
Korvissa jauhetaan kuinka seksikäs olen. HUIJAUSTA!
Novalla "All by myself..." Naurattaa.
surullinen balladi korvissa. Ei saa itkeä.
|HAUTAUSMAA >|
Kyltit vilahtaa ohi.
Ohitus kaistan alkuun 2km.
Kaikki kiihdyttää. Pakko päästä ohi.
Kuvia lehmistä.
Oli kivaa.
Paperi loppuu.
Ohi mennyt on koko "loma"
Lukio alkaa.
Kaikki on...

...rikkipoks.

"...You can touch
you can play
if you say
I´m allways yours..."

mulla on semmonen olo että oon aikas onnellinen nyt... :)