Päässäni mä mietin mikä mua riivaa
Ei sanat kerro mielenvikasuutta
Satutan vaan itseeni aina ihan turhaa
Ei valo oikealla kerro mulle uutta
Takana ne vuodet joitten pysty muuttaa
Ei yhtään ihme, että ollaan tässä
Kyyneleitten hukkuessa elämäni kaivoon
Kaivoin kuoppani ilman ajatuksii
Mustalla mielellä omistan mun tunteeni
Kai mä muuttuisin jos vaan osaisin
Linnun lailla lentäisin vielä vapaasti
Musta huominen musta päivä tääkin
Anna mun ees miettiä elämäni läpi
Haluun päästää irti,
mutta ilman siipii ihminen on heikko,
eikä nää omaa enkelii.
Kaikki kokema vaa painaa iha liikaa,
miten voisin alottaa taas elämäni uudestaan.